Alkukesä on ollut kalamiesten painajainen – munat pataan, kun kala ei syö

Kalat ovat olleet poikkeuksellisen nirsoja kalamiesten vieheille tämän kevään ja alkukesän aikana.

kalastus
Lauri Rantanen
Lauri Rantanen on kalassa noin kuusikymmentä päivää vuodessa, pääasiassa Saaristomerellä.Niko Kotiranta / Yle

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntija Janne Rautanen sanoo, että kalan syönti on ollut tavanomaista kehnompaa tänä keväänä ja alkukesän aikana.

Viestejä huonosta syönnistä on tullut kalastajilta eri puolilta Suomea, niin järvi- kuin merialueiltakin.

– Epäilisin suurimmaksi tekijäksi lämmintä toukokuuta, joka nosti vesien lämpötilat nopeasti. Sitten tulivat kovat tuulet, ja veden lämpötila laski kuusi astetta, Rautanen sanoo.

– Tällainen saa kyllä kalojen ruokailun sekaisin.

Tasainen lämpö olisi Janne Rautasen mukaan parasta kalan syönnin kannalta. Myöskään tuulta ei saisi olla liikaa, sillä se sekoittaa veden lämpötilat.

– Kyllähän kalat nytkin syövät, mutta ne ovat vaikeammin löydettävissä, kun ne hajaantuvat veden eri kerroksiin, Rautanen sanoo.

Hauet ovat pienentyneet

Myös vapaa-ajankalastaja ja iktyonomi Lauri Rantanen uskoo heikon saalismäärän syyn löytyvän lämpimästä keväästä.

– Jäät lähtivät nopeasti, ja sen jälkeen vedet lämpesivät. Ennen kutua oleva paras kalastussesonki jäi aika lailla kokonaan väliin, turkulaismies selittää.

Kuusikymmentä päivää vuodessa Saaristomerellä kalastava Lauri Rantanen sanoo, että erityisesti isommat hauet ovat loistaneet poissaolollaan.

– Muutama metriluokan kala on tullut, mutta kokonaisuudessaan saalis on ollut heikompi kuin viime vuosina.

Kyllähän kalat nytkin syövät, mutta ne ovat vaikeammin löydettävissä.

Janne Rautanen

Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen sanoo, että kevätkutuisten petokalojen saalismäärät ovat jääneet vähäisiksi joka puolella Suomea. Ongelmia kalojen saannissa on ollut niin viehe- kuin verkkokalastajillakin.

– Vaikeutena on nyt kalan löytäminen. Ne voivat liikkua missä veden kerroksessa tahansa. Esimerkiksi verkkojen asetteleminen on nyt vaikeampaa.

Haukia laiturilla.
Ari Welling / Yle

Miten saada kalaa?

Mikä sitten avuksi kalastamiseen, kun kala ei syö? Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen neuvoo tutkimaan veden lämpötiloja. Kalat liikkuvat nyt lämpimän veden perässä. Sitä pitäisi löytää joko kaikuluotaimen tai perinteisen lämpömittarin avulla.

– Lämmin vesi on ehdottomasti se, joka kerää kaloja tähän aikaan vuodesta. Tuulen alta lähtisin etsimään lämmintä vettä.

Rautanen selittää, että kalat eivät keskity tällä hetkellä tiettyyn paikkaan tai tiettyyn veden syvyyteen. Kala liikkuu koko vesipatsaan alalla. Tästä kannattaa erityisesti uistelijoiden ottaa vinkkiä.

– Kannattaa kokeilla uittaa uistimia eri syvyyksissä. Jos jostain rupeaa kalaa löytymään, niin laittaa sinne sitten lisää uistimia.

Pitää olla sinnikäs. Jos jaksaa yrittää, niin kyllä sieltä yleensä joku palkintokin sitten tulee.

Lauri Rantanen

Lauri Rantasella on yksi simppeli neuvo kalastajille: kalaa saa harvoin, jos käy merellä tai järvellä vain kääntymässä. Hän itse kalastaa usein kymmenenkin tuntia kerrallaan.

– Pitää olla sinnikäs. Jos jaksaa yrittää, niin kyllä sieltä yleensä joku palkintokin sitten tulee.

Minne kuhat ovat kadonneet?

Timo Saarinen on Airisto-Velkuan kalastusalueen isännöitsijä. Hän sanoo, että kalaa ei ole tullut tänä kesänä sen enempää Särkisalosta kuin Uudestakaupungistakaan.

– Hiljaista on ollut.

Saarinen uskoo, että kalaa periaatteessa on, mutta se pitäisi vain löytää.

– Yksi ammattikalastaja arveli, että kalat ovat nyt syystä tai toisesta eri paikoissa mitä yleensä. Pitäisi vain rohkeasti kokeilla uusia vesiä.

Kuha on Saaristomerellä tärkeä pyydyskala, ja sen saalismäärät ovat pienentyneet jatkuvasti. Viime vuosi oli huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen, ja pahalta näyttää nytkin.

– Tämä kevät oli aivan olemattoman huono. Tämä vuosi näyttää siis vielä viime vuottakin surkeammalta, Saarinen sanoo.