Aamulla ollaan optimisteja, yöllä ajatellaan kuolemaa – sadoista miljoonista twiiteistä tehdyn tutkimuksen perusteella olemme kuin "tohtori Jekyll ja herra Hyde"

Ajatukset ja tunteet tikuttavat kellon tahtiin myös sosiaalisessa mediassa, osoittaa mittava brittitutkimus.

psykologia
twitter logo ja sormi
AOP

Kun tekoälylle annettiin analysoitaviksi 800 miljoonaa Twitter-viestiä, tutkijoille piirtyi selvä kuva siitä, mitä ihmisillä on mielessä mihinkin vuorokaudenaikaan.

Ajatusten rytmi seuraa hyvin tarkasti kelloa ja on selvästi erilainen päivällä ja yöllä, brittiläisen Bristolin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimus osoitti.

Nimettöminä käsitellyt twiitit olivat peräisin Britannian 54 suurimman kaupungin asukkailta vuosilta 2010–2014, vuorokauden kaikilta tunneilta.

Ajatusten ja tunteiden aaltoilua seurattiin tulkitsemalla twiittien sanoja ja kielen rakenteita psykometrisinä indikaattoreina. Sanoja oli kaikkiaan seitsemän miljardia.

Psykometriikassa sovelletaan psykologiaan matematiikkaa, jotta tunteita ja asenteita kyetään tutkimaan yhteismitallisesti.

Optimismi kukoistaa vain aamulla

Tekoäly pani roskakoriin viestit, joissa tunteisiin liittyvät sanat olivat vain tavan sanelemia – esimerkiksi "iloiset lomaterveiset" tai "sydämellisesti onnea syntymäpäivänäsi" – mutta muista seurattiin 73 psykometrisen määreen esiintymistä.

Useimmat noudattivat varsin tarkasti 24 tunnin rytmiä. Vuorokauden ääripäiksi osoittautuivat aamun virkeät tunnit ja aamuyön "suden hetki".

Ihmiset olivat keskittyneitä ja analyyttinen ajattelu oli huipussaan aamulla kello kuuden ja kymmenen välillä. Twiiteissä käytettiin sanoja ja rakenteita, jotka aiempien tutkimusten perusteella ovat yhteydessä älykkyyteen ja opintomenestykseen.

Ihmisten mielessä olivat aamun tunteina raha, valta ja saavutukset, ja mieliala oli optimistinen. Käyrä kääntyi kuitenkin pian laskuun.

Kello kolmen ja viiden välillä yöllä twiittaajat olivat impulsiivisimmillaan ja tunteellisimmillaan ja myös hyvin paljon negatiivisempia kuin aamuisin, tutkimus kertoo. Viesteissä nousivat esiin sellaiset aiheet kuin kuolema ja uskonto.

Saneleeko biologia twiittien sisältöä?

Tutkimusta johtanut professori Nello Cristianini vertaa tuloksia Robert Louis Stevensonin tunnettuun teokseen hyvästä tohtori Jekyllistä ja hänen pimeästä puolestaan herra Hydestä.

Cristianini uskoo, että oikein tulkittuina tuloksista on hyötyä niin mielen kuin ruumiin terveyden tutkimuksissa.

Jo nyt on ilmeistä, että kellonajat osuvat yksiin sen kanssa, mitä ennestään tiedetään aivojen aktiivisuuden ja hormonitason vaihteluista.

Ne puolestaan ovat yhteydessä ihmisen sisäisen kellon toimintaan eli siihen, että heräämme aamuisin ja nukumme öisin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäisen rytmin häiriintyminen voi johtaa sekä ruumiillisiin että psyykkisiin sairauksiin.

Tuore bristolilaistutkimus on vapaasti luettavissa PLOS One (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.