18 myrskypäivää vuodessa, viidesosa tuulista puhaltaa lounaasta: Katso Ylen digitaalisesta sääpäiväkirjasta, miten rannikon sää on vaihdellut 2010-luvulla

Sääpäiväkirja on monelle mökkeilijälle tuttu tapa pitää kirjaa vuosien säävaihteluista. Keräsimme tähän digitaaliseen versioon tuiskut, pakkaset ja paisteet kuluvalta vuosikymmeneltä.

Kotimaa
Sääpäiväkirja.
Asmo Raimoaho / Yle

Sääpäiväkirjasta voi vertailla 2010-luvun säätä eri merialueilla ja eri päivinä. Kartalta voi valita alueeksi joko Suomenlahden, Saaristomeren, Selkämeren tai Perämeren. Vuosikymmenen säiden lähempi tarkastelu paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tilastot kertovat esimerkiksi sen, että rannikoiden tuuliolosuhteet eivät 40 vuoden aikana ole juurikaan muuttuneet. Keskimääräinen tuulen nopeus Utössä on 6,7 m/s, eikä luku ole merkittävästi muuttunut sitten 1970-luvun.

Vuosina 1981–2019 tuuli selkeästi eniten lounaasta. Utössä kaikesta tuulesta viidesosa on lounaistuulta.

Myrskypäiviä on 18, mutta myrskyjä vähemmän

Jos keskimäärin puhaltaa yli 21 m/s kymmenen minuutin ajan, on kyse myrskystä. Vuodesta 1984 alkaen on myrskypäivä ollut keskimäärin 18 vuodessa, vaikka vuosittainen vaihtelu on suurta. Vuosien saatossa myrskypäivät ovat aavistuksen verran vähentyneet.

Vuonna 1995 koettiin myrskyisin vuosi viimeiseen 24 vuoteen. Tuolloin myrskysi peräti 37 päivänä. Tammikuun 21. päivä Hangon Tulliniemessä mitattiin peräti 31 m/s puhaltavia tuulia. Lukemat ovat kovimpia, mitä Suomen merialueilla on mitattu.

Eri puolita maata tulevien havaintojen perusteella kukin voi tehdä omia mikrosääennusteitaan.

Anne Borgström

Lähivuosien myrskyisin oli vuosi 2011, jolloin myrskypäiviä koettiin 27. Vastaavasti vähiten myrskypäiviä, eli kahdeksan, oli vuonna 2014. Kuukausista myrskyisimpiä ovat marras- ja joulukuut. Vähiten myrskyää heinä- ja elokuisin.

Perusteellisempaa myrskytietoutta on tarjolla Ilmatieteen laitoksen sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Ennen merelle lähdettiin säässä kuin säässä

Ingmar Strandberg on seilannut Itämerellä 60 vuotta. 16-vuotiaana hän alkoi työskennellä syksyt ja talvet gotlantilaisella troolarilla.

— Siihen aikaan ei ollut hauskaa työskennellä merellä, hän sanoo.

Kun Strandberg oli aivan ensimmäisiä kertoja merellä, troolari joutui pahaan myrskyyn. Tuuli puhalsi 7 boforin voimalla, kun troolari lähti rannasta Gotlannista. Ennen kuin alus ehti päätepisteeseensä Hankoon, oli tuuli voimistunut jo myrskylukemiin, 10 boforiin. Maissa sellainen tuuli voi saada puut irtomaan juuriltaan ja rakennukset voivat vaurioitua.

Bofori-asteikko on 13-portainen tuulenvoimakkuusasteikko, jolla ilmaistaan tuulen vaikutuksia. Asteikossa 0 tarkoittaa hyvin heikkoa tuulta ja 12 vastaa hirmumyrskyä.

Ingmar Strandberg.
Ingmar Strandberg.Amanda Vikman / Yle

Troolarin miehistö kuunteli sääraportteja radiosta sekä suomeksi että ruotsiksi, joten he tiesivät, mitä oli luvassa.

— Tiesimme, että myrsky on tulossa, mutta kala oli samaan aikaan menossa Suomen puolelle, joten perässä oli mentävä.

Joku miehistöstä kuunteli Merisäätä jatkuvasti ja välitti tiedon muille.

— Troolarit olivat kestävää tekoa. Merelle lähdettiin joka tapauksessa. Mitään ikävää ei onneksi tapahtunut.

Radiosta sekä havainnot että ennusteet

Merellä asuvat ja siellä paljon aikaa viettävät oppivat lukemaan säätilaa havaintojen perusteella. He osaavat arvioida, millainen säärintama on edessäpäin tai onko ennuste säästä muuttunut.

— Sääolosuhteet voivat vaihdella paikallisesti paljonkin. Eri puolita maata tulevien havaintojen perusteella kukin voi tehdä omia mikrosääennusteitaan. Ne saattavat pitää paikkansa jopa meidän ennusteitamme paremmin, naurahtaa Ylen meteorologi Anne Borgström.

Juhannuksena on ollut 10 astetta lämmintä monta kertaa aiemminkin.

Ingmar Strandberg

Radiossa kerrotaan sekä sääennuste merenkulkijoille että havaintoja rannikkoasemilta. Ennuste pyrkii mahdollisimman hyvin arvioimaan sitä, millainen sää tulee lähipäivinä olemaan, kun taas havainnot kertovat vallitsevasta ja menneestä säätilanteesta.

— Havainnoista saamme tarkkaa tietoa siitä, millainen sää eri havaintoasemilla oikeasti vallitsee. Sääennuste on vain ennuste, eikä se välttämättä aina osu nappiin, Borgström kertoo tiedotteiden eroista.

Merisää vaatii keskittymään

Merisäätä on usein kutsuttu mantraksi, jota kuunnellaan vaikka sitä ei edes ymmärretä. Anne Borgström korostaa sitä, että lukijan pitää muistaa, että Merisäässä sisällön välittäminen on tärkeintä.

— Säähavaintoja kuuntelijan pitäisi pystyä täysipainoisesti keskittymään kerrottuun tietoon, eikä siihen, miten se kerrotaan, sanoo meteorologi Anne Borgström.

Ylen meteorologi Seija Paasonen puolestaan painottaa, että keskittyminen on myös Merisään kuuntelussa kaiken A ja O.

— Vaikka keskittyisikin kuuntelemaan, saattaa oma pieni alue silti mennä onnellisesti ohi. On pakko olla aktiivisesti kuulolla eikä antaa ajatuksen vaellella.

Ingmar Starndberg kuuntelee edelleen Merisään radiosta. Hänen kokemuksensa mukaan sää ei ole suuresti muuttunut vuosien varrella. Myös ennen oli kylmiä kesiä ja lämpimiä talvia.

— Juhannuksena on ollut 10 astetta lämmintä monta kertaa aiemminkin, mutta näin tuulista ei ole tavannut olla aiempina vuosina keväällä ja kesällä.

Pelaa Ylen Merisääpeliä! Osaatko puhdistaa öljyisen linnun? Entä tunnistatko kenttäorakon? Kuinkakohan monta laivaa on uponnut Tankarin edustalle? Merisääpelillä voit testata tietojasi luonnosta, historiasta ja Radio Suomen legendaarisesta merisäästä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.