Maatilojen määrä laskee kuin lehmän häntä: maataloustukea hakeneiden määrä putosi ensimmäisen kerran alle 50 000:n

Luopuvien maatilojen määrä ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä.

maataloustuki
lato peltomaisemassa
Esko Jämsä / AOP

Suomalaisten maatilojen määrä putoaa kuin se kuuluisa lehmän häntä. Maaseutuviraston ennakkotietojen mukaan viljelijätukea on hakenut tänä vuonna runsaat 49 500 tilaa, mikä on lähes 1 300 vähemmän kuin vuosi aiemmin.

Ensimmäisen kerran hakijoiden määrä on pudonnut alle 50 000. Pohjois-Savon MTK:n aluepäällikkö Sirpa Lintusen mukaan kyseessä on pitkän ajan trendi.

– Tuen hakijoita on joka vuosi vähemmän kuin aikaisemmin.

Viljelijät eivät halua lopettaa paha maku suussa?

Hakijoiden määrät vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi Pohjois-Savossa hakijoita oli ennakkotietojen mukaan runsaat 3 500, mikä on vain muutamia kymmeniä vähemmän kuin vuosi aiemmin.

– Olemme keskellä ohjelmakautta, jolloin ei tule suuria muutoksia. Viljelijöiden on silloin helpompi jatkaa, Sirpa Lintunen tulkitsee.

Lintusen mukaan saattaa olla myös niin, etteivät viljelijät halua lopettaa paha maku suussa.

– Viime vuosi oli katastrofaalisen huono.

Isompaa pudotusta uumoillaan uuden rahastokauden alkaessa

EU:n uutta ohjelmakautta alettiin toteuttaa uusin ehdoin vuonna 2015, mikä näkyy maaseutuviraston viljelijätukiyksikön johtajan Hannele Sankarin mukaan myös tukihakua koskevissa tilastoissa.

– Pudotus 2014–2015 on selvästi isompi kuin muiden vuosien välillä.

Sirpa Lintunen arvelee, että seuraava isompi muutos on odotettavissa silloin, kun uusi rahastokausi alkaa. Silloin muuttuvat niin tuen ehdot kuin niiden määräkin.

– Nykyinen rahastokausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta jo nyt puhutaan siitä, että uusi rahastokausi saattaisi alkaa vasta vuonna 2023.

Kehitys haasteellinen myös etujärjestölle

Viljelijöiden määrän väheneminen ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä. Lintusen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa tilat, jotka lopettavat tuotannon, vuokraavat tai myyvät pellon toisille viljelijöille.

Lintusen mukaan tilanne asettaa haasteita myös tuottajien etujärjestölle.

– Yhä vähemmällä ihmisjoukolla on suoraa kokemusta viljelystä. Meidän pitää pystyä viestimään maataloudesta entistä tehokkaammin.