Tornionjoen lohen ja taimenen vaellus erityisseurantaan – uusi tekniikka tuo arvokasta tietoa

Kalojen tutkimukseen on saatu uudenlaista radiolähetintekniikkaa, jonka avulla niitä voidaan seurata satojen kilometrien vaellusmatkoilla useita vuosia.

Kotimaa
Lohirysä meressä, kalastajat veneessä
Antti Ullakko / Yle

Luonnonvarakeskuksen tutkijat työskentelevät taitavan kirurgin tarkkuudella merkatessaan kaloja Tornionjokisuun merialueella aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Kalojen merkitseminen alkoi kesäkuun toisella viikolla.

Tällä kertaa lohet saadaan ruotsalaisten kalastajien rysästä. Lohet saavat vatsaansa radiolähettimen, jonka avulla vaellusta voidaan seurata parillakymmenellä vastaanottimella eri puolilla vesistöä jopa kolmesta neljään vuotta.

Kalatutkija on tekniikan kehityksestä innoissaan.

– Vielä viime vuosikymmenellä tällaisilla radiolähettimillä pystyi seuraamaan kalan kulkua puoli vuotta, ehkä vuoden. Sitten paristo lakkasi toimimasta. Nyt voimme seurata useamman vuoden esimerkiksi sitä, miten taimen käyttäytyy joessa, palaa takaisin merelle, käy merellä syönnöksellä ja palaa taas joelle kudulle takaisin. Ja tämä tuo hienoa tietoa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

tutkija tekee ompeleita kalan vatsaan

Kannanhoito vaatii vielä paljon tietoa

Vaikka kalojen käyttäytymistä on tutkittu monella tapaa, tuottaa pitkäaikainen ympärivuotinen seuranta arvokasta, vielä selvittämätöntä tietoa.

Atso Romakkaniemen mukaan nykyään esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen vaelluskäyttäytymistä ja keskeisiä kutupaikkoja tunnetaan verraten huonosti. Lohetkin ovat joen eri osiin vaeltavia erilaisia kantoja, joiden vaelluskäyttäytymisessä on eroja.

Seurannan avulla nähdään muun muassa, miten satojen kilometrien etäisyydet ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen.

– Mitä paremmat tiedot päättäjillä on sen suhteen, miten elinympäristöä hoitaa ja miten kalastussääntöjä sovittaa, sitä paremmin voidaan esimerkiksi meritaimenta suojella kalastukselta. Saadun tiedon valossa päättäjät voivat sitten miettiä, mitkä päätökset ovat sellaisia, joilla kalakanta voi hyvin ja siitä saadaan myös kalastettavaa, Atso Romakkaniemi sanoo.

Kalastajilla tärkeä rooli

Tutkimuksessa mukana olevat meritaimenet ja lohet pyydystetään tänä ja ensi kesänä. Kalat merkitään Tornionjoen jokisuulla ja alajuoksulla.

Merkattavia kaloja pyydystävät jokisuun ja jokivarren suomalaiset ja ruotsalaiset kalastajat, joilla on erityislupa kalastaa myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. Heillä on myös lupa pyytää taimenia, jotka muuten on rauhoitettu kalastukselta joella ja jokisuulla.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisessä tutkimushankkeessa tärkeässä roolissa ovat kalastajat ja rajajokivarren paikalliset asukkaat. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat yhteistyöhön tyytyväisiä.

– Tietysti toivomme myös, että jos kalastaja saa radiolähettimellä merkatun kalan saaliiksi, hän ottaisi siitä kalasta kuvan, mittaisi sen pituuden ja lähettäisi siitä tiedot luonnonvarakeskukselle. Kala täytyy tietysti vapauttaa takaisin veteen hyväkuntoisena, Romakkaniemi tähdentää.