Demokratian huippuvuodet ohi – Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat taantuneet 1970-luvun tasolle

Göteborgin yliopiston hallinnoimaan tietokantaan on kerätty runsaasti dataa vaalien vapaudesta, yksilöiden oikeuksista, tasa-arvon toteutumisesta ja muista demokratiaa mittaavista asioista.

demokratia
Valkoista ruusua pitelevä nainen, jolla on silmät kyynelissä. Taustalla poliisi.
Demokratia on kokenut Euroopan viime vuosien pahimmat takaiskut Puolassa, arvioi laaja kansainvälinen tutkimus. Tämä mielenosoittaja suri maansa tilaa Varsovassa viime kesänä.Bartlomiej Zborowski / EPA

2,5 miljardia ihmistä eli kolmannes maailman väestöstä asuu maissa, joiden demokratian tila on taantunut, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Maailmanlaajuisesti demokratia on palannut kuudessa viime vuodessa tasolle, jolla se oli pian Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, 25 vuotta sitten.

Tutkimus ei listaa maita ja alueita demokraattisuuden mukaiseen järjestykseen, vaan vertaa jokaisen nykytilaa sen aiempaan tilaan.

Rapautumista on tapahtunut etenkin Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Syytä pieneen iloon on vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Kun tilannetta mitataan sillä, kuinka suurella osuudella väestöstä on todelliset demokraattiset oikeudet ja vapaudet, Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat ovat palanneet miltei neljän vuosikymmen takaiselle tasolleen.

Democratization (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo myös, että vain 15 prosenttia maailman ihmisistä elää valtioissa, joissa naisilla on edes suurin piirtein samat mahdollisuudet poliittiseen valtaan kuin miehillä.

Lisäksi valta on viime vuosikymmenen aikana siirtynyt yhä vahvemmin varakkaiden käsiin, tutkimuksessa todetaan.

Yli 3 000 asiantuntijaa antoi arvionsa

Tutkimus pohjautuu Varianter på Demokrati (siirryt toiseen palveluun) tai Varietes of Democracy (siirryt toiseen palveluun) eli V-Dem-instituutin laajan tietokannan päivitykseen (siirryt toiseen palveluun). Kansainvälisen V-Demin ylläpitäjät ovat ruotsalainen Göteborgin yliopisto ja yhdysvaltalainen Notre Damen yliopisto. Tietokannassa on dataa aina 1700-luvun lopulta asti.

Päivitys sisältää yli 3 000 asiantuntijan tuoreimmat arviot runsaan 200 valtion demokratian tilaa kuvaavista indikaattoreista. Sellaisia ovat muun muassa vaalien vapaus, ihmisoikeudet, yksilönvapaudet ja mahdollisuus osallistua poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Demokratisoitumisen ja sen vastakohdan autokratisoitumisen arvioinnissa painavat myös sellaiset asiat kuin taloudellinen tasa-arvo sekä mahdollisuus saada koulutusta ja terveydenhoitoa.

Vapaat vaalit eivät riitä

Tutkimuksen mukaan demokratian tila oli 24 maassa viime vuonna huonompi kuin toissa vuonna. Edistysaskeleita ottaneita maita oli vain saman verran, 24. Luvut eivät ole olleet tasan sitten vuoden 1979. Demokratian huippuvuosi oli indikaattorien perusteella 2005.

Vaalit ovat yhä valtaosin hyvissä voimissa – joissakin maissa jopa aiempaa paremmissa – mutta demokratian muut puolet ovat heikentyneet, tutkimuksessa todetaan. Etenkin sanan- ja lehdistönvapaus ja lainsäädännön oikeudenmukaisuus ovat yhä useammassa maassa uhattuina.

Tämä suuntaus tekee myös vaaleista aiempaa merkityksettömämpiä, sanoo tutkimusta johtanut Anna Lührmann Göteborgin yliopistosta.

Isoilla on painoarvoa

Tutkimuksessa on ensi kertaa painotettu kunkin valtion väestömäärän merkitystä maailman demokratian kannalta. Kun eteläaasialaista Bhutania kiitetään demokratisoitumisesta, samalla muistutetaan, että siellä on vain 800 000 asukasta.

Sen sijaan edelleen epädemokraattisessa Kiinassa elää 1,4 miljardia ihmistä, ja taantujien joukkoon pudonneissa Intiassa ja Yhdysvalloissa muutokset heijastuvat 1,6 miljardiin ihmiseen, tutkijat selventävät.

Oman väestönsä lisäksi suuret maat vaikuttavat myös naapuristoonsa ja kansainväliseen päätöksentekoon tavoilla, joihin pienillä mailla ei ole mahdollisuutta, tutkimuksessa korostetaan.

Burkinalaiset perheet ovat suuria, lapsia on keskimäärin kuusi, maaseudulla paljon enemmänkin.
Nämä burkinafasolaiset lapset kasvavat uudenlaisessa yhteiskunnassa.Liisa Karvinen / Yle

Burkina Faso on kannustava esimerkki

Taulukossa, jossa verrataan viime vuotta vuoteen 2015, pahimmat taantujat ovat – tässä järjestyksessä – Brasilia, Puola, Turkki, Kroatia, Romania ja Yhdysvallat. Maat, jotka ennestään ovat liki pohjalla, eivät tietenkään tässä listassa näy, tutkijat muistuttavat.

Kirkkaasti kasvun kärjessä puolestaan ovat afrikkalaiset Burkina Faso ja Gambia. Tutkijat ovat erityisen ilahtuneita Burkina Fasosta, joka on esimerkki siitä, että demokratisoituminen voi olla nopeaa.

Länsiafrikkalaista Burkina Fasoa lähes 30 vuotta johtanut presidentti Blaise Compaore yritti vuonna 2014 vakiinnuttaa valtansa perustuslakia muuttamalla mutta joutui väistymään suurmielenosoitusten vuoksi. Maa siirtyi sotilasvaltaan, mutta jo syksyllä 2015 kyettiin järjestään rauhalliset monipuoluevaalit.