Äidit ja isät ahdistuvat lastensa kasvukäyristä – moni ei enää halua nähdä niitä: "Lapsen pitäisi olla tietyn kokoinen"

Monissa kouluissa kasvukäyriä ei näytetä vanhemmille ja lapsille lainkaan, jos nämä eivät sitä vaadi.

Lasten terveys
lapsen jalat vaa'alla
AOP

Lasten kasvukäyrät aiheuttavat ahdistusta äideille ja isille. Ilmiö on havaittu monissa neuvoloissa ja myös kouluterveydenhuollossa. Osa vanhemmista on pyytänyt, ettei kasvukäyriä näytettäisi heille enää lainkaan.

– Vanhemmat ovat kokeneet paineita siitä, että lapsen pitäisi olla tietyn kokoinen. On myös tullut palautetta, että lapsi ei ole ymmärtänyt, kun hänelle on näytetty graafinen kasvukäyrä. Kouluikäinen lapsi pohtii jo herkästi, onko hän liian iso tai pieni, kertoo Kotkan kaupungin kouluterveydenhuollon palveluesimies Salla Kärki.

Kasvukäyriä on perinteisesti katsottu terveydenhoitajan vastaanotolla yhdessä vanhempien kanssa. Kotkassa pohditaan nyt sitä, tarvitseeko niitä aina näyttää koululaisten vanhemmille.

Vertailu on turhaa

Kärki muistuttaa, että kyseessä on ammattilaisille tarkoitettu työkalu. Sen tarkoitus on löytää vähäoireisia sairauksia, joiden yhtenä tai ainoana oireena on kasvun häiriö. Vanhemmat kuitenkin vertailevat lasten kasvukäyriä herkästi.

– Kasvukäyrän avulla seulotaan poikkeavuuksia. Terveydenhoitaja tulkitsee, onko niillä merkitystä. Kasvukäyrää ei tulisi käyttää lasten väliseen vertailuun, koska sillä ei ole lapsen terveyden kannalta mitään merkitystä.

Tottakai koin ahdistusta. Säikähdin ja googletin, että mitä tämä oikein tarkoittaa.

Saila Piipari-Huovila

Heli Kääriäinen on tullut Kotkan Isoonpuistoon leikkimään kahden poikansa kanssa. Hänelle kasvukäyrät ovat hyvin tuttuja, sillä poikien paino ei ole kulkenut aina aivan “käyrillä”. Siksi käyriä on tarkkailtu tavallista ahkerammin.

– Ei se ehkä ahdistanut, mutta häiritsi. Ärsytti, kun piti käydä ylimääräisissä punnituksissa vaikka lapsi ei näyttänyt ylipainoiselta, Kääriäinen toteaa.

Leluja ja mittanauha neuvolan pöydällä.
Petri Lassheikki / Yle

Heli Kääriäinen on sitä mieltä, että kasvukäyrille annetaan liikaa painoarvoa lasten terveydenhuollossa.

– Olen jutellut asiasta muidenkin äitien kanssa ja monet ovat sitä mieltä, ettei niillä ole hirveästi väliä. Tärkeintä on, että lapsi näyttää terveeltä.

THL: Ei tarvetta peitellä

Kotkan naapurikaupungissa Kouvolassa on jo pidempään noudatettu käytäntöä, ettei koululaisten kasvukäyriä aina tarkastella yhdessä. Monet vanhemmat eivät edes halua katsoa niitä, ja alakoululaisille niitä näytetään hyvin harvoin.

Myös kouluterveydenhuollon palveluesimies Salla Kärki Kotkasta on sitä mieltä, että terveydenhoitaja voi tulkita kasvukäyrää lapselle tai vanhemmalle myös sanallisesti niin, että tämä hahmottaa asian paremmin.

– Olemme keskustelleet, että lapsen pituuskasvusta, painosta ja muusta kehityksestä mieluiten puhuttaisiin perheen kanssa yhdessä. Kasvukäyrien esittämisessä on oltava varovaisia etenkin silloin, kun ollaan lapsen kanssa kahdestaan.

En usko, että ahdistusta voi hallita näin.

Marke Hietanen-Peltola

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella suhtaudutaan varauksella siihen, että terveydenhoitajat pyrkisivät rajoittamaan vanhempien ja lasten oikeutta lapsen terveystietojen saamiseen.

– Suunta on tällä hetkellä aivan toinen. Koko ajan viedään tietoja avoimemmaksi. Jo nyt vanhemmat voivat tarkastella alle 10-vuotiaan terveystietoja OmaKannassa. En näe mitään tarvetta peitellä niitä, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:n lasten, nuorten ja perheiden yksiköstä.

Kuva tuo konkretiaa

Koululääkärinä työskentelevän Hietanen-Peltolan mukaan vanhemmat ja koululaiset ovat hyvin kiinnostuneita kasvukäyristään. Hän tietää, että osa heistä voi ahdistua tiedoista.

– En usko, että ahdistusta voi hallita näin. Näen hyväksi tavaksi sen, että kasvukäyrää katsotaan yhdessä ja samalla keskustellaan siitä.

Hietanen-Peltola muistuttaa, että vanhemmilla on esimerkiksi lastenneuvolassa oikeus saada kaikista lapsen tiedoista tulosteet. Hänen mielestään kuva auttaa vanhempia hahmottamaan mahdollisia poikkeamia lapsen kasvussa.

– Se konkretisoi tilanteen aika hyvin. Jos lapsi on ylipainoinen, äiti tai isä oikeasti näkee, missä se käyrä menee. On tärkeää, että vanhemmat havahtuvat ja puuttuvat asiaan.

Äiti pussaa lastaan poskelle.
Henrietta Hassinen / Yle

Tunteenpurkauksia

Kotkalaisen Saila Piipari-Huovilan nyt jo kouluun menevän esikoisen pituuskäyrä hälytti 3-vuotisneuvolassa. Lapselle määrättiin kontrollikäynti puolen vuoden päähän.

– Tottakai koin ahdistusta, kun kyseessä oli vielä ensimmäinen lapsi. Säikähdin ja googletin, että mitä tämä oikein tarkoittaa. Onneksi meillä oli tosi hyvä terveydenhoitaja, joka selitti asian hyvin, Piipari-Huovila sanoo.

Puolen vuoden kuluttua kaikki olikin kunnossa. Piipari-Huovilan mielestä kasvukäyriä ei kannattaisi verrata mihinkään keskiarvoon vaan keskittyä siihen, että lapsi kasvaa omalla käyrällään. Hän on huomannut, että kasvukäyrät herättävät äideissä tunteita.

–.Keskustelupalstoilla on helposti sellainen sävy, että tulee tunteenpurkauksia. Se tuntuu olevan herkkä asia samalla tavalla kuin imetys.

Kasvu ei ole koskaan tasaista

THL:n lasten, nuorten ja perheiden yksikön ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola muistuttaa, että poikkeamat voivat johtua hyvin monista asioista. Lapsen kasvu ole koskaan tasaista.

– Käyrässä on yleensä enemmän tai vähemmän “sahalaitaa”. Jotkut lapset ovat koko ajan alipainoisia ja voi olla, ettei siinä ole mitään ongelmaa, Hietanen-Peltola sanoo.

Toisaalta normaalialueellakin tapahtuvat äkkinäiset muutokset voivat vaatia lisätutkimuksia. Tärkeintä on, miten asia selitetään.

– Ammattilaisen pitää se osata arvioida ja selittää vanhemmille, onko syytä olla huolissaan.