Onnea tuova kiiltomato ja saniaisen kukan metsästys – tällaisia ovat Viron juhannusperinteet

Virossa keskikesän juhlaa vietetään meille tuttuun tapaan grillaten ja saunoen, mutta myös kokon yli hyppien.

juhannus
Juhannuskokko.
Ritva Tarkki / Yle

TallinnaMiten Viron juhannuksen, jaanipäevan, perinteet eroavat Suomen juhannusperinteistä? Kysytään Suomen Viron-instituutissa työskentelevältä Eva Toomelta, joka tuntee molempien maiden kulttuurit. Hänen mukaansa traditiot muistuttavat paljon toisiaan, mutta erojakin on.

Pois kaupungista

Valtaosa virolaisista lähtee suomalaisten tavoin juhannukseksi maalle.

– Perheet ja ystäväporukat kokoontuvat mökeille tai sukujen maatiloille. Siellä poltetaan kokkoja ja grillataan. Sauna on kuumana koko päivän ja illan. Lapset saavat valvoa myöhään ja aikuiset ehtivät jutella kunnolla keskenään, Eva Toome kuvailee.

Kuulostaa tutulta.

Toomen mukaan virolaiset eivät ehkä kuitenkaan ole aivan niin pakkomielteisiä mökkeilyn suhteen kuin suomalaiset. Jos sataa räntää tai myrskyää, virolainen saattaa jäädä kaupunkiin, kun suomalainen mökkeilee vaikka pilkkihaalarissa.

Kokko kerää ihmiset yhteen

Lähes jokaisella Viron paikkakunnalla ja kaupunginosalla on myös yleinen juhannuskokko (jaanituli), jonka ympärille keräännytään juhlimaan, tanssimaan ja kuuntelemaan esiintyjiä.

Eva Toomen mukaan varsinkin nuoret tykkäävät kokoontua näihin juhannustapahtumiin.

Tallinnan suurin ja tunnetuin juhannuskokko palaa Rocca al Maren kaupunginosan ulkoilmamuseossa. Tänä vuonna tapahtumassa esiintyy muun muassa legendaarinen virolaisyhtye Ultima Thule.

Yksi edelleen vahvasti elossa oleva juhannustraditio Virossa on kokon yli hyppääminen. Sitä harrastavat Toomen mukaan sekä miehet että naiset. Perinteisesti miehet näyttivät hypyllä rohkeutensa ja naiset vahvistivat sukupuoliviettiään.

– Nykyään se on sellaista molemminpuolista näyttämistä, että minkälainen tyttö tai poika minä oikein olen ja mihin minä kykenen, Toome sanoo.

Joskus kokoilla soi yhteislaulu.

Saarenmaan valssi on ikisuosikki, mutta moni muukin laulu sopii juhannuksen yhteislauluksi.

Kiiltomato tuo onnea

Jos virolainen näkee juhannusyönä kiiltomadon, hän voi olla tyytyväinen. Sen nimittäin uskotaan tuottavan näkijälleen onnea, rahaa, rakkautta ja viisautta.

Sana kiiltomato kääntyykin Virossa ”juhannustoukaksi”, jaaniuss.

– Minun kohdalleni kiiltomatoa ei ole vielä koskaan osunut. Jos niin kävisi, siitä tulisi varmasti maaginen tunne, Toome sanoo.

Myös saniaisenkukan löytäminen juhannuksena tietää Virossa onnea. Vanhan uskomuksen mukaan sananjalka kukkii ohikiitävän hetken vain juhannusyönä. Jos sen onnistuu poimimaan, saa osakseen taidon ymmärtää kaikkien lintujen, eläinten ja ihmisten kieliä sekä kaiken maailman tiedon.

Perinteen mukaan kukka täytyy etsiä metsästä yksin eikä ympäröiviin ääniin saa kiinnittää mitään huomiota. Jos joku huutaa metsään menijän perään, tämä ei saa kääntää päätään.

Virossa tunnetaan myös Suomessa yleinen lemmentaika: kukkien kerääminen tyynyn alle, jotta näkisi unta tulevasta puolisosta. Hieman versiosta riippuen kukkia pitää kerätä joko 7, 9 tai 17.

Alkoholi maistuu virolaisillekin

Suomalaiset osaavat odottaa vuosittain toistuvia juhannuspäivän aamun surullisia uutisia siitä, kuinka moni tänä vuonna hukkui tai kuoli.

– Ikävä kyllä myös Virossa alkoholi kuuluu vahvasti juhannuksen viettoon. Ja aina kun samassa paikassa on paljon nuoria miehiä, alkoholia, vettä ja autoja, siellä on myös riskejä, sanoo Toome.

Virossakin sattuu juhannuskuolemia, tosin ei joka vuosi. Poliisi varustautuu silti joka vuosi erityisen kiireiseen viikonloppuun.

Juhannus on myös vapauden juhla

Kun Suomessa juhannuksen ajankohta vaihtelee vuosittain kesäkuun 20. ja 26. päivän välillä, Virossa päivämäärä on aina sama: juhannusaatto on 23.6. ja juhannuspäivä 24.6.

Juhannusaattona juhlitaan myös Voitonpäivää (võidupüha), eli Viron vapaussodan aikaista voittoa Saksasta. Se oli pitkään jopa itsenäisyyspäivää merkittävämpi juhla.

Voitonpäivänä presidentti sytyttää joukon soihtuja, joita kuljetetaan eri puolille Viroa olympiatulen tavoin. Illan tullen soihduilla sytytetään kokkoja kautta maan.

Virossa kokot symboloivatkin keskikesän valon lisäksi vapautta ja itsenäisyyttä.