Kansainvälinen jättitutkimus löysi yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä vakavan masennuksen, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, skitsofrenian ja tarkkaavaisuushäiriön taustalta

Tutkimus auttaa diagnostiikan ja hoitojen kehittämisessä tulevaisuudessa, arvioi mukana ollut professori Aarno Palotie.

perinnöllisyystiede
Geenitutkimus.
AOP

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön, tarkkaavaisuushäiriö adhd:n, vakavan masennuksen ja skitsofrenian taustalta on löydetty erityisen paljon yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Myös pakko-oireisen häiriön geneettisessä alttiudessa oli yhdenmukaisuuksia anoreksiaan ja Touretten syndroomaan.

Asia käy ilmi uudesta kansainvälisestä jättitutkimuksesta, johon osallistui yli 600 tutkimuslaitosta. Suomesta mukana oli tutkijoita Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja useista muista suomalaisista tutkimusyksiköistä.

Nykyinen käytössä oleva diagnostinen luokittelu ei huomioi näitä yhteisiä geneettisiä alttiustekijöitä.

– Tämä työ kyseenalaistaa perinteisiä näkemyksiä erityisesti psykiatristen sairauksien luokittelusta. On mahdollista, että aiemmin erillisiksi sairauksiksi luokiteltujen oireiden takaa löytyykin yhteisiä biologisia mekanismeja. Tämänkaltainen tieto auttaa sekä diagnostiikan että hoitojen kehittämisessä tulevaisuudessa, toteaa tutkimukseen osallistunut professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta ja Broad Instituutista.

Vastaavia yhteisiä geneettisiä tekijöitä löytyi ainoastaan psykiatristen sairauksien väliltä. Sen sijaan neurologisten sairauksien tai neurologisten ja psykiatristen sairauksien väliltä yhteisiä tekijöitä ei löytynyt. Neurologisista sairauksista tutkittiin muun muassa Parkinsonin ja Alzheimerin tautia.

Poikkeuksen muodostaa migreeni, jolla oli samoja riskitekijöitä adhd:n, vakavan masennuksen ja Touretten syndrooman kanssa.

Tutkimuksen kohteena oli 25 yleistä aivojen sairautta. Työssä yhdistettiin genomitietoa yli 265 000 potilaasta ja verrattiin heitä lähes 800 000 terveeseen henkilöön.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan perjantaina Science-lehdessä, joka on yksi maailman arvostetuimpia tiedelehtiä.