Kreikan velkahelpotuksista sopu: Viimeinen lainanlyhennys siirtyy 2070-luvun puoliväliin, ehtona tiukka menokuri

Kreikan lainoittajat lykkäsivät Kreikan viimeisen lainaeuron takaisinmaksupäivää eteenpäin miltei 20 vuotta. Kreikka taas sitoutuu vuosikymmeniksi pitämään yllä isoa budjettiylijäämää.

Euroopan unioni
Kreikan valtiovarainministeri Euclid Tsakalotos esittelee kädessään olevia papereita EU:n talouskomissaari Pierre Moscovicille ja euroryhmän puheenjohtajalle, Portugalin valtiovarainministerille Mario Centenolle valtiovarainministerien kokouksessa Luxemburgissa.
Kreikan valtiovarainministeri Euclid Tsakalotos, EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici ja euroryhmän puheenjohtaja, Portugalin valtiovarainministeri Mario Centeno valtiovarainministerien kokouksessa Luxemburgissa.

LuxemburgKreikan lainoittajat ovat päässeet sopuun Kreikalle myönnettävistä velkahelpotuksista. Kreikan lainojen takaisinmaksun aloittamista lykätään 10 vuotta eteenpäin, ja lainoille myönnetään 10 vuotta lisää maksuaikaa.

Lykkäykset koskevat Kreikan toista lainaohjelmaa eli noin 97 miljardin euron lainapottia, joka myönnettiin vuonna 2012. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa sitä, että Kreikka maksaa takaisin viimeisen lainaeuronsa noin vuonna 2076 eli 66 vuotta ensimmäisten tukilainojen myöntämisen jälkeen.

Asiasta päätettiin euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa Luxemburgissa perjantain vastaisena yönä. Kokous teki ratkaisut, jotka käytännössä päättävät Kreikan viimeisen lainaohjelman.

– Olen tyytyväinen. Tämä on Kreikan kriisin loppu, ja Kreikka on nyt kääntämässä sivua, sanoi Kreikan valtiovarainministeri Evkleidis Tsakalotos.

– Kreikan kriisi on ohi tänä iltana Luxemburgissa. Tämä on ollut pitkä ja vaikea tie, sanoi talouskomissaari Pierre Moscovici.

Kreikka sitoutuu puolestaan pitämään julkisen taloutensa merkittävästi ylijäämäisenä vuosikymmenten ajan. Seuraavat neljä vuotta Kreikan perusjäämä eli ylijäämä ilman velanhoitomenoja on pidettävä vähintään 3,5 prosentissa bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2060 saakka Kreikan olisi pidettävä perusjäämä 2,2 prosentissa.

– On tosi hieno asia, että tämä kahdeksan vuoden Kreikan ohjelma on saatu vihdoin päätökseen ja Kreikan tilanne on niin paljon parantunut, että uskotaan, että Kreikka pärjää omillaan, sanoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kokouksen jälkeen.

Kreikan kolmas lainaohjelma päättyy 20. elokuuta, jonka jälkeen maan on tarkoitus kyetä keräämään tarvitsemansa rahoitus markkinoilta. Viimeiset kahdeksan vuotta maa on nojannut euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainoihin, joita on myönnetty yhteensä 273 miljardia euroa.

Lainoittajat sopivat myös, että Kreikan viimeinen lainaerä on suuruudeltaan 15 miljardia euroa. Kreikka voi käyttää rahoja IMF:n lainojen takaisinmaksuun. Tämä helpottaisi Kreikan lainanhoitokustannuksia, sillä IMF:n lainojen korot ovat korkeampia kuin euromaiden EVM-järjestelmän myöntämien lainojen.

Osa viimeisestä maksuerästä kasvattaa Kreikan käteispuskuria. Kreikan kassassa on 24 miljardia euroa, mikä riittää liki kahden vuoden rahoitustarpeiden kattamiseen ohjelman päätyttyä.

Orpon mukaan ratkaisussa on Suomen kannalta olennaista, että se ei vaikuta Suomen Kreikalle myöntämän kahdenvälisen lainan maksuaikatauluun. Kreikka alkaa lyhentää noin miljardin euron suuruista lainaa 50 miljoonalla eurolla vuosittain alkaen vuodesta 2020.