Juhannusmyrskyn nimeksi lipsahti Pauliina – näin myrskyt saavat nimensä

Ilmatieteen laitos puntaroi ensin Paulan ja Pauliinan välillä.

myrskyt
Vaahteran latva katkesi Toivo-myrskyssä kesäkuussa 2018 Jyväskylän kaupunginteatterin takana Kauppakadun ja Vapaudenkadun ylittävällä kevyen liikenteen väylällä.
Toivo-myrsky katkoi puita kesäkuun 4. päivänä Keski-Suomessa.Jaana Polamo / Yle

Juhannusaattona Suomea riepotellut ja laajoja sähkökatkoja aiheuttanut myrsky on nimetty Pauliinaksi. Ilmatieteen laitos valitsee myrskyn nimen suomenkielisen kalenterin nimipäivien mukaan. Yleensä päädytään myrskypäivän ensimmäiseksi merkittyyn käyttämättömään nimeen. Se olisi tällä kertaa ollut Paula.

Ilmatieteen laitos puntaroikin ensin Paulan ja Pauliinan välillä.

– Tässä kävi niin, että joku oli jo kerinnyt käyttää Pauliinaa. Me myötäilimme niin, että otimme sen täälläkin käyttöön, päivystävä meteorologi Nina Karusto Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Ilmatieteen laitoksella arveltiin, että viranomaistiedotuksessa ja mediassa levinneen Pauliinan vaihtaminen Paulaksi olisi aiheuttanut turhan rumban.

– Nimi katsotaan tapauskohtaisesti. Pääasia, että käytetään nimiä, joita ei ole aiemmin käytetty, Nina Karusto sanoo.

Jos myrskyn tai rajuilman ennakoidaan selvästi aiheuttavan monenlaista harmia, sille voidaan antaa nimi jo etukäteen. Tavallisesti nimeäminen tapahtuu kuitenkin tapahtumapäivänä, kun vahinkoja nähdään syntyvän.

Myrsky nimetään, kun vahingot ovat merkittäviä

Milloin myrsky sitten on niin raju, että se tarvitsee nimen?

– Enimmäkseen silloin, jos maa-alueilla tapahtuu merkittäviä vahinkoja tai tuulet ovat olleet oikeasti kovia. Yleensä kova myrsky merellä aiheuttaa myös maa-alueilla tuulivahinkoja, joten läheskään kaikkia matalapainemyrskyjä ei toki nimetä, Nina Karusto sanoo.

Myös rajuilmoja nimetään silloin, kun on ollut voimakkaita ukkosia, joista on tullut paljon vahinkoja.

– Sellainen oli esimerkiksi Kiira viime elokuussa, Nina Karusto sanoo.

Myrskystä puhutaan Suomessa silloin, kun kymmenen minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa. Maa-alueilla keskituulet eivät kuitenkaan pääse yhtä koviksi kuin merialueilla, ja silloin puhutaan myrskypuuskista. Juuri lyhytkestoiset puuskat aiheuttavat vahinkoja.

– Maa-alueilla lyhytkestoisempikin mittaus riittää, Nina Karusto sanoo.

Juhannusaattona Helsinki-Vantaalla mitattiin puuskia, jotka olivat voimakkuudeltaan 21,9 metriä sekunnissa. Merialueilla kovimmat tuulen puuskat puhalsivat Kaskisissa Pohjanmaalla, jossa lukemat olivat 33,5 metriä sekunnissa. Keskituuli Kaskisissa ylsi 27,2 metriin sekunnissa.