Tunnetut näyttelijät kertovat alansa häirinnästä ja vähättelystä – "Mennään juuri sen rajan yli kiusallisella tavalla"

Esityksiä ei peruta "vaikka olisi pää paketissa". Näyttelijät Sari Siikander ja Jussi Lampi kertovat, mitä kaikkea työssä sattuu ja tapahtuu.

Työturvallisuus
Sari Siikander ja Jussi Lampi Peacock teatterin katsomossa
Jaani Lampinen / Yle

Näyttelijä Sari Siikanderilla ja Jussi Lammella on pitkä kokemus teatterityöstä. Vuosien aikana pieniä ja isoja tapaturmia on ehtinyt sattua useita.

– Minulla on ollut 13 kertaa jompikumpi käsi kipsissä syystä jos toisesta. Kylkiluita on mennyt poikki 5-6 kertaa. Kun on tällainen kaksimetrinen ja satakiloinen ukko, niin rutisee aika helposti, Jussi Lampi sanoo.

Sari Siikanderin mielestä turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos esityksessä on paljon tanssia, erilaisia temppuja ja lavastuksessa korkeuseroja.

Haavereita voi aiheuttaa vaikka lattian pesuaine.

– Kerran siivooja oli vaihtanut aineen, jolla näyttämön lattia pestiin. Minulla oli esityksessä iso hyppy. Lattian pinta olikin niin liukas, että minulla lähti jalka alta ja vasemmasta polvesta menivät molemmat ristisiteet.

Se ei estänyt näyttelemästä. Neljän päivän päästä ensi-illassa Sari Siikander klenkkasi jalka tukilaitteessa.

Tämä on kutsumusammatti. Näyttämölle mennään vaikka pää kainalossa

Sari Siikander

Esiintyvät taiteilijat ovat tottuneet, että töihin tullaan myös puolikuntoisena ja sairaana.

– Ikävä kyllä tullaan. Tämä on kutsumusammatti. Kaikki ajattelevat aina ensisijaisesti lipun maksanutta yleisöä. Näyttämölle mennään vaikka pää kainalossa, Siikander sanoo.

–Itse olen esiintynyt keuhkokuumeessa, mikä ei ole ylpeyden aihe, mutta jokainen näyttelijä on varmasti näitä tehnyt, hän jatkaa.

Jussi Lampi muistuttaa kirjoittamattomasta säännöstä: Jos pystyy itse kävelemään esiintymislavalle ja sieltä pois, tullaan töihin.

Jussi Lampi
Näyttelijä Jussi Lammen mielestä hyvällä ennakkosuunnittelulla voidaan ehkäistä turhat riskit.Jaani Lampinen / Yle

Näytösten peruminen harvinaista

Kynnys perua esitys on korkea. Jos niin joudutaan tekemään, tapaus jää vaivaamaan mieltä.

Esiintyessään Suomenlinnassa Ronja Ryövärintyttäressä Sari Siikander oli kerran niin sairas, että ohjaaja päätti perua näytöksen. Vuosien takainen tapaus kaihertaa edelleen.

– Muistan kuinka katsoin pukuhuoneeni ikkunasta, kun kaikki lapset kävelivät pois teatterilta. Minä vain katsoin ja itkin. Oli kohtuutonta, että he olivat tulleet katsomaan esitystämme ja minun takiani sitä ei ollutkaan.

Kun Jussi Lammelta murtui kylkiluita ja näytelmässä joutui paljon juoksemaan, kaksi esitystä katsottiin parhaaksi peruuttaa. Lammelle kokemus oli ahdistava.

Oli ihan hirveää olla kotona, kun olisi pitänyt olla esityksessä.

Jussi Lampi

– Oli ihan hirveää olla kotona, kun olisi pitänyt olla esityksessä. Soittelin läpi kaikki työkaverit, pyytelin anteeksi ja sanoin olevani todella pahoillani. He sanoivat, että jos olisin ratikkakuski tai kaivinkoneenkuljettaja, olisin jäänyt kuuden viikon sairauslomalle.

– Ne kaksikin päivää olivat ihan järkyttäviä.

Painostusta ja putoavia esineitä

Työterveyslaitoksella tekeillä oleva laaja tutkimus paljastaa, että esittävän taiteen työpaikoilla, teatterin lisäksi musiikin, tanssin ja sirkuksen parissa työskentelevillä, on paljon työturvallisuuteen liittyviä ongelmia ja puutteita.

Jo vajaa tuhat henkilöä on käynyt vastaamassa alan työturvallisuutta koskevaan kyselyyn Internetissä. Kyselyn löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Vastaajissa on taiteilijoita, esimiehiä ja teknistä henkilöstöä.

– Vastaajat kertovat töissä sattuneista putoamisista ja kaatumisista. Vaaratilanteita ovat aiheuttaneet terävät tai esimerkiksi näyttämötilassa katolta putoavat esineet, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Pia Houni.

Houni on myös teatteritaiteen tohtori ja tutkinut vuosia taidealan työturvallisuutta.

Vastauksista ilmenee, etteivät esimiehet kiinnitä tarpeeksi huomiota työturvallisuuteen.

– Esille nousevat myös kiusaaminen, sukupuoleen tai ikään liittyvä epäasiallinen käytös ja painostus.

Naista vähätellään ja puhutellaan alentavasti

Kyselyn mukaan kiusaamistilanteisiin liittyy kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Näyttelija Sari Siikander ei työssään ole sitä kokenut , mutta sen sijaan vähättelyä kylläkin.

Hänestä jokaisen tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, mihin sävyyn puhuu toiselle ihmiselle.

Voiko naisnäyttelijälle sanoa, että siirrä nyt se perseesi siitä?

Sari Siikander

– Voiko naisnäyttelijälle sanoa, että siirrä nyt se perseesi siitä? Miksi naisnäyttelijän pitäisi olla työryhmässä hyvä jätkä ja kestää kaikkea tällaista, Siikander kysyy.

– Mielestäni hyvät käytöstavat, oli työyhteisö mikä tahansa, olisi kauhean kiva ylläri.

Sari Siikander
Sari Siikander ohjaamassa Uuden Iloisen Teatterin esitystä Kaunis Veera. Mikko Ahti on tehnyt esityksen koreografian.Jaani Lampinen / Yle

Seksivihjailua miehillekin

Työssä koettu seksuaalinen häirintä ja kiusallinen käyttäytyminen, eivät kohdistu vain naisiin.

Kaksimetrinen Jussi Lampi on uransa aikana kuullut "paljon ulkonäköön liittyviä heittoja".

– Joo. Tai sellaista aika suoraa ehdottelua.

– Siis seksuaalista ehdottelua?

– Joo. Että mennään juuri sen rajan yli kiusallisella tavalla. Joku kokeilee, kuinka pitkälle voi mennä ja menee juuri sen kynnyksen yli. Se, minkä piti olla hauska heitto, aiheuttikin kiusallisuutta loppupäiväksi tai -viikoksi, Lampi sanoo.

Näyttelijästä on hyvä, että häirintä on noussut esille julkisuudessa ja siitä uskalletaan avoimemmin puhua.

– Hyvä että puhutaan, koska se pistää ihmiset ajattelemaan, mitä päästää suustaan. Se on aina kiusallista, loukkaavaa, ja epäasiallista käytöstä.

"Leffan teko on oma maailmansa"

Työterveyslaitoksen Floor is Yours -hanke etsii keinoja parantaa esiintyjien työturvallisuutta. Kyse on sekä henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista.

Jussi Lampi sanoo, ettei hän ole työssään joutunut tekemään "sellaista, mikä olisi itseä arvelluttanut".

– Aina on ensin kysytty, pystytkö tekemään ja sitten on mietitty yhdessä ohjaajan ja tekniikan kanssa, mikä on turvallisin vaihtoehto.

– Jos näyttämöllä on ollut esimerkiksi tuliefektejä, palosuojaukset on etukäteen tehty hyvin. Minun ei ole tarvinnut pelätä, että kohta roihahtaa tai jotain sattuu.

Lampi on myös muusikko ja työskennellyt useissa elokuvissa.

Minulla on mennyt nivelsiteitä, häntäluu ja kylkiluita.

Jussi Lampi

– Leffan teko on hurjaa touhua ja ihan oma maailmansa. Tottakai käytetään sijaisnäyttelijöitä, mutta kun näyttelijän naama pyritään pitämään kuvassa viimeiseen asti, niin siinä minulla on mennyt nivelsiteitä, häntäluu ja kylkiluita.

Sari Siikander kehuu isoja teatteritaloja turvallisuuden huomioimisesta. Ne "noudattavat lakia ja pykäliä todella tarkkaan". Pienillä tuotannoilla ei ole samaan rahaa ja resursseja.

– Niissä mennään mistä aita on matalin ja osittain riskillä, Siikander sanoo.

Äänimies Tommi Saarinen tekee välillä useita pitkiä työpäiviä peräkkäin. Työympäristö saattaa olla pimeä ja meluisa. Hän on olosuhteisiin tottunut ja kehuu työryhmässä työskentelyä.

– Aiemmin ei ollut tarkkoja säädöksiä ja turvaohjeita. Silloin saattoi tippua katosta lamppuja tai vastaavaa. Nykyisin on tarkat ohjeet ja pelataan varman päälle, Saarinen sanoo.

Valo- ja äänimies työpöytänsä takana.
Äänimies Tommi Saarisen mielestä nykyisin alalla noudatetaan turvaohjeita.Jaani Lampinen / Yle

Työura vaakalaudalla

Jussi Lammen mielestä etukäteissuunnittelulla voidaan minimoida riskit.

– Se on kaiken a ja o, että mietitään etukäteen, mitä voi tehdä ja miten voi tehdä. Pitää miettiä, onko esimerkiksi elokuvakohtaus niin näyttävä ja mieleenjäävä, että riski kannattaa ottaa, oli sitten kyse pyrotekniikasta tai korkeista paikoista.

Vanhempi tutkija Pia Houni painottaa, että työturvallisuuden tulisi kiinnostaa kaikkia esittävien taiteiden parissa työskenteleviä.

Jos loukkaannut työssäsi, se työ voi loppua yllättävän nopeasti.

Pia Houni

– Viime kädessä kyse on oman työuran pituudesta. Jos loukkaannut ja vammaudut, niin työ voi loppua yllättävän nopeasti. Sitä ei varmaan kukaan taiteilija itselleen halua.

Suomessa on 20 000 ammattitaiteilijaa ja yli 100 000 kulttuurialoilla työskentelevää. Lisäksi on paljon teknistä, avustavaa ja hallinnollista henkilöstöä.

Työterveyslaitoksen tutkimus jatkuu vuoteen 2020.

Elokuussa Tampereen teatterikesässä on esillä seksuaalinen häirintä teatterialalla (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi kesän aikana on määrä valmistua Jaana Panetojan selvitys kulttuuriministeri Sampo Terholle elokuva-alalla tapahtuneesta häirinnästä.