Tupakkapelloilla raataa jopa yli miljoona lasta

Tupakkaviljelmillä lapsia uhkaavat sekä torjunta-aineet että nikotiinimyrkytys.

tupakkateollisuus
Zimbabwelaisia korjaamassa tupakkasatoa joulukuussa 2017.
Zimbabwelaisia korjaamassa tupakkasatoa joulukuussa 2017.Aaron Ufumeli / EPA

Lapsityövoiman käyttö tupakkaviljelmillä rehottaa, vaikka suuret tupakkayhtiöt väittävät kamppailevansa lasten työskentelyä vastaan, kirjoittaa brittilehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tupakkapelloilla töissä olevien lasten määrä on ennemminkin kasvamassa kuin vähenemässä.

Yhtenä syynä pidetään sitä, että tupakan viljely siirtyy parempituloisista maista köyhempiin maihin muun muassa Afrikkaan ja Aasiaan.

Toinen syy on viljelijöiden työstään saama pieni palkka. Köyhyys saa vanhemmat lähettämään lapsetkin töihin tai käyttämään heitä ilmaisena työvoimana pelloillaan.

Tupakkapelloilla arviolta yli miljoona lasta

Maailman terveysjärjestön WHO:n edustaja Vera Da Costa e Silva kertoo The Guardianille, että tupakkapelloilla oli vuonna 2011 töissä arviolta 1,3 miljoonaa lasta ja Maailman työjärjestön ILO:n mukaan määrä on kasvussa.

ILOn raportin mukaan viljely väheni vuosina 2000–2013 vauraammissa maissa, kuten Turkissa ja Yhdysvalloissa, mutta lisääntyi muun muassa Argentiinassa, Intiassa ja Zimbabwessa.

ILO toteaa, että köyhemmissä maissa viljelyksillä työskentelee ylipäätään enemmän lapsia kuin muualla. ILOlla ei ole arviota siitä, kuinka paljon lapsia työskentelee tupakkapelloilla koko maailmassa, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että köyhillä alueilla lapsityövoiman käyttö on yleistä.

Työnteko häiritsee lasten koulunkäyntiä tai pahimmillaan estää sen. Lisäksi työ voi olla fyysisesti kuormittavaa ja viljelyksillä työntekijät voivat altistua torjunta-aineille.

Tupakkapelloilla uhkana on lisäksi nikotiinimyrkytys, jonka voi saada käsitellessään tupakanlehtiä ilman suojavarustusta.

Lasten työllä paikataan pieniä tuloja

The Guardian on selvittänyt lapsityövoiman käyttöä tupakkapelloilla Malawissa, Meksikossa ja Indonesiassa.

Lehti havaitsi, että esimerkiksi Malawissa lapset jäävät usein pois koulusta auttaakseen köyhiä viljelijävanhempiaan tupakankasvatuksessa ja sadonkorjuussa. Vanhemmat saavat tuloja vasta, kun he ovat myyneet tupakan sadonkorjuun jälkeen.

Meksikossa sekä teollisuus että hallitus ovat ryhtyneet toimiin lapsityövoiman käyttöä vastaan ja lasten pitämiseksi koulussa. Lapsia oli kuitenkin töissä seitsemällä kymmenestä tilasta, joissa The Guardian vieraili Nayaritin alueella.

Samansuuntaisia tuloksia ovat antaneet myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tutkimukset. Järjestö on tutkinut lasten käytttöä tupakkaviljelmillä Kazakstanisssa (siirryt toiseen palveluun), Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun), Brasiliasssa (siirryt toiseen palveluun), Indonesiassa (siirryt toiseen palveluun) ja Zimbabwessa (siirryt toiseen palveluun).

Esimerkiksi Kazakstanissa siirtotyöläisille maksetaan vasta työn päätyttyä ja palkan määrää tuotos. Tämä houkuttaa vanhempia ottamaan lapsensa avuksi. Toisaalla tupakantuottaja on pientilallinen, joka myy tuotteensa suuryritykselle. Kun hinta on pieni, ulkopuoliseen työvoimaan ei välttämättä ole varaa ja ilmaisena työvoimana käytetään lapsia.

Yhdysvalloissa siirtotyöläiset siirtyvät tiloilta toiselle tarpeen mukaan ja työskentelevät milloin marja- tai vihannes-, milloin tupakkatiloilla, ja näin tekevät myös tiloilla työskentelevät lapset, toteaa The Atlantic -lehti. (siirryt toiseen palveluun) Virallista arviota ei ole, mutta lapsityövoiman vastaisen Child Labor Coalitionin (siirryt toiseen palveluun) arvion mukaan Yhdysvaltain maataloudessa työskentelee 300 000–400 000 lasta.

Miehet vetävät suurta puukehikkoa, jossa on kuivamassa tupakanlehtiä.
Tupakkatilan työntekijöitä Zimbabwessa. Työ voi olla fyysisesti rankkaa, mutta altistaa myös nikotiinille ja torjunta-aineille.Aaron Ufumeli / EPA-EFE

Kilosta tupakkaa 24 senttiä

Lapsityövoiman käyttöä edistää viljelijöille tupakasta maksettava alhainen hinta, The Guardian kertoo.

Esimerkiksi malawilaisen kansalaisjärjestön Centre for Social Concernin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Malawin suurimpiin tupakanviljelyalueisiin kuuluvassa Kasungassa kymmenen kuukauden työstä saa noin 223 710 kwachaa eli noin 2 650 euroa.

Tupakkakilosta saadaan noin 1 200 tupakkaa, mutta vuokraviljelijöille kilo tuottaa vain noin 200 kwachaa eli 24 senttiä.

Viljelijät sitoutuvat työskentelemään vuoden sopimusviljelijöinä maalla, jonka he joko omistavat tai ovat vuokranneet. Tupakanlehdet ostava yhtiö toimittaa siemenet, lannoitteet, torjunta-aineet ja työkalut.

Ostajayhtiöt vakuuttavat, että ne kieltävät palkkaamasta lapsityövoimaa. The Guardianin haastattelemat tupakkayhtiöt BAT ja JTI pitävät 13–15-vuotiaille hyväksyttävänä kevyttä peltotyötä, joka ei vaikuta koulutukseen tai terveyteen. Lapsityövoiman vastustajien mielestä ketään ei pitäisi ottaa tupakkapelloille ennen kuin hän on täyttänyt 18.

Tupakkayhtiöillä on vastuullisuusohjelmia, joissa on tarkoitus valvoa lapsityövoiman käyttöä sekä rakentaa kaivoja ja kouluja.

Tupakanviljelyä vuosia Malawissa tutkinut Coloradon yliopiston professri Marty Ortanez sanoo kuitenkin, että yhtiöt välttävät puuttumasta kiperämpiin kysymyksiin, kuten tupakasta maksettavaan hintaan ja viljelijöiden tuloihin.

Lue myös:

Uusi arvio: Yli 40 miljoonaa työskentelee orjuuden kaltaisissa oloissa

Lapsityövoiman käyttö rehottaa Bangladeshissa – jopa yli 60 tunnin työviikkoja

Suomessa myytävän kahvin takana lapsityötä ja surkeita palkkoja

Amnesty: Suuryritykset käyttävät lapsityövoimalla tuotettua palmuöljyä