Dosentti Esa Lilja: Suomalaisen metallimusiikin menestystarina juontaa juurensa tasa-arvoiseen musiikkikoulutukseen

Metallibändejä on Suomessa asukasta kohden enemmän kuin missään muualla maailmassa. Ei siis ihme, että Helsinkiä on toisinaan kutsuttu metallimusiikin maailman pääkaupungiksi. Metallimusiikin ympärille syntynyttä alakulttuuria hyödynnetään jopa Suomen maakuvan rakentamisessa. Nyt myös akateeminen maailma on löytänyt metallin tutkimuksen.

suomalainen musiikki
Metallibändejä on Suomessa asukasta kohden enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Metallibändejä on Suomessa asukasta kohden enemmän kuin missään muualla maailmassa.Mo123 / Creative Commons Attribution - Share Alike 3.0 Unported, https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi

Suomi on metallimusiikin kruunaamaton suurvalta. Pitkätukat, nahkatakit ja niittivyöt ovat kuuluneet kaupunkikuvaan ympäri maan jo vuosikymmeniä eikä se ole jäänyt akateemiselta maailmaltakaan huomaamatta.

Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentti Esa Lilja tutkii hevimusiikin moninaisuutta työssään. Hän arvelee suomalaisen metallimusiikin juurten ulottuvan suomalaiseen musiikkikoulujärjestelmään.

–Suomalainen musiikkikoulu on antanut mahdollisuudet opiskella musiikkia korkeatasoisesti ja taustasta riippumatta. Nyt keräämme niitä hedelmiä, mitä 60-luvulta lähtien systemaattisesti rakennettu musiikkikoulujärjestelmä on meille kypsyttänyt. Maailmalla tunnetut suomalaiset metallimuusikot nauttivat suurta arvostusta ja siitä voi kiittää suomalaista musiikkikasvatusta, Lilja sanoo.

Metallimusiikin suosion syyksi suomessa kuulee usein liitettävän suomalaisten mollivoittoinen luonne. Lilja sen sijaan ei näe metallin olevan erityisesti juuri suomalaiskansallista musiikkia. Hänen mukaansa suomalainen metallimusiikki on aina ollut osa kansainvälistä kenttää, jossa samat mollisoinnut löytyvät kaikesta länsimaisesta metallimusiikista- ei vain suomalaisesta.

Dosentti Esa Lilja
Dosentti Esa LiljaJari Mäkäräinen

Keskiaikaisesta renesanssimusiikista bluesiin- hevistä löytyy kaikkea

Helsingin yliopiston dosentti Esa Lilja kertoo samojen musiikillisten rakennuspalojen esiintyvän lajista toiseen, vaikka välissä olisi monta sataa vuotta. Metallimusiikki saattaa siihen tottumattomalle kuulostaa alkuun intensiiviseltä örinältä, mutta lähemmässä tarkastelussa siitä löytyy hyvin perinteisiä säveliä. Lajille tyypillisiä ovat esimerkiksi kirkkosävelet ja vaikutteita voi kuulla jopa keskiaikaisesta renesanssimusiikista sekä lähempää musiikkihistoriasta löytyvästä bluesista.

Oli sitten metallimusiikin kuluttaja tai ei on turvallista sanoa, että hevi on tullut jäädäkseen. Esa Lilja ennustaa metallimusiikin tulevaisuudessa saavan vieläkin vankemman jalansijan populaarimusiikin kentällä, sekä uskoo sen jakautuvan uusiksi alalajeikseen.

– Äärimetalli tulee menemään yhä äärimmäiseksi ja tyylit tulevat entisestään sekoittumaan, Lilja ennustaa.

Metallimusiikkiin voi tutustua Helsingissä 29.6-1.7 järjestettävillä Tuska-festivaaleilla.