Tutkimus: Asuinpaikka vaikuttaa käsitykseen rajasta – torniolaiset avaisivat itärajaa ja lappeenrantalaiset tiukentaisivat länsirajaa

Länsirajalla käsitys valtakunnanrajan merkityksestä on hyvin erilainen kuin itärajalla. Lappeenrantalaisten ja torniolaisten parissa tehty kyselytutkimus paljastaa, että rajan erilaisuus näkyy selvästi asukkaiden arjessa ja ajattelussa.

Valtioiden rajat
Kyltti valtakunnan rajalla Torniossa, taustalla tullin partioauto.
Antti Heikinmatti / Yle

Läntinen maaraja pohjoisessa ja Venäjän vastainen valtakunnanraja ovat monella tavalla erilaisia rajoja. Erilaisuus vaikuttaa myös rajan läheisyydessä asuvien ihmisten näkemyksiin rajoista yleensä. Tämä selviää Oulun yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta lappeenrantalaisille ja torniolaisille.

Ruotsin läheisyys on Torniossa sekä fyysistä että henkistä laatua. Länsirajalla suomalaiset mieltävät paikalliseksi myös Haaparannan puolen, mikä osaltaan selittää näkemystä rajasta.

– Se paikallisuus voi Tornio–Haaparannassa ylettyä rajan toiselle puolelle, mutta lappeenrantalaisten mielissä ei tämän tuloksen perusteella vaikuttaisi olevan samanlaista kokemusta, yliopistotutkija Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta kertoo.

Itäraja on tiukasti valvottu, geopoliittisesti merkittävä raja, kun taas Suomen ja Ruotsin rajan yli asioidaan jatkuvasti, ilman minkäänlaista kynnystä.

– Voisi sanoa, että turvallisuuden tunteen näkökulmasta Ruotsin raja merkitsee paikallisille asukkaille sujuvaa yhteistyötä, luottamusta ja ennalta-arvattavuutta, kun taas Venäjän raja on monesti nähty geopoliittisesti kriittisimpänä rajana ja se totta kai vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat sen. Venäjän rajahan on hyvin suljettu vielä tänäkin päivänä, Prokkola luonnehtii.

Autoja jonottaa Nuijamaan tulliin.
Venäläisten matkailijoiden määrä ja rahankäyttö on notkahduksen jälkeen lähtenyt taas kasvuun Suomessa.Yle

Tutkimuksessa sekä lappeenrantalaiset että torniolaiset joutuivat miettimään asiaa myös päinvastaisella rajalla asuvien näkökulmasta. Vieressä olevan rajan luonne vaikuttaa ihmisten yleisiin käsityksiin rajoista. Lappeenrantalaisten mielestä länsirajakin voisi olla tiukempi, kun taas vapaaseen liikkumiseen tottuneiden torniolaisten mielestä itäraja voisi olla vapaammin ylitettävissä.

– Näyttää siltä, että se, missä ihminen asuu ja elää ja minkälainen kokemus on omasta rajasta ja sen avoimuudesta muokkaa käsitystä ja ajatusta siitä, minkälainen se kauempana oleva raja voisi olla ja minkälaisia oikeuksia paikallisella väestöllä on ylittää raja vapaasti, Prokkola sanoo.

Tutkimus paljastaa merkittävän eron tarpeessa käydä rajan toisella puolella. Länsirajalla rajan yli liikutaan jatkuvasti, mutta osa itärajan asukkaista ei edes haikaile lähirajan ylittämistä.

– Haaparanta–Tornio -alueella rajan ylittäminen on suurelle osalle päivittäinen tai ainakin viikoittainen rutiini ja käytäntö ja monet asiat tapahtuvat rajan toisella puolella. Lappeenrannassa taas on paljon vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ylittäneet Venäjän rajaa ja osa ilmaisee, ettei koskaan haluakaan ylittää. Kyllä ne ovat hyvin erilaiset, se tuli hyvin selkeästi esiin näissä kyselyissä, kun kysyttiin, paljonko paikalliset ylittävät rajaa, Prokkola kertoo.

Tutkimus toteutettiin satunnaisotantana postikyselyllä keväällä 2017. Kyselyyn vastasii 401 torniolaista ja 589 Lappeenrantalaista.