Etelä-Suomen paras kuhavesi takaa himoitulle kalalle kuturauhan – "Täällä oli jigaajia, jotka ottivat illan aikana kuhaa kymmenittäin"

Rauhoitus kieltää kiinteät pyydykset kuhan kutuaikana. Eväkkään varjelu on ollut tarpeellista, sillä Vanajavedelle on ostettu viehelupia ympäri maan.

kalat
Kuha ja MArkku Keijälä
Markku Keijälä ja Kernaalanjärven kuha.Timo Leponiemi / Yle

Vaikka kuhalla ei ole yleistä rauhoitusaikaa, Hämeenlinnan ja Vanajanselän kalastusalueet ovat jo vuosia rauhoittaneet kalan sen kutuaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa pyydyskieltoa toukokuun 15. ja kesäkuun 15. päivien välisenä aikana.

Tämän lisäksi neljänä viime keväänä kuhan parhailla kutupaikoilla Vanajanselän Kuhanselällä ja osassa Kernaalanjärveä on kielletty kaikenlainen kalastus.

– Kiellot on laitettu kuhakannan elvyttämisen ja luontaisen lisääntymisen takia, sanoo Kernaalan osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Markku Keijälä.

Kutupaikan vartija turhan helppo saalis

Keijälällä on myös selkeät perusteet sille, että parhaat kutupaikat on rauhoitettu määräajaksi kaikelta kalastukselta. Kiellon taustalla on kuhan luontainen käyttäytyminen.

Koiraskuhat vartioivat aggressiivisesti kutupaikkaa ja hyökkäävät kaiken lähellä liikkuvan kimppuun. Samalla ne ovat kalamiehille helppoa saalista.

– Täällä oli jigaajia, jotka ottivat illan aikana kuhaa kymmenittäin per venekunta. Se on aika iso lovi näinkin pienen järven kuhakantaan.

Vanajavedenreitti on perinteisesti tunnettu hyvänä kuhavetenä.

– Sen voi päätellä siitäkin, että Itä-, Etelä- ja Keski-Suomesta asti ostavat viehelupia tähän Kernaalanjärvelle narratakseen kuhia, sanoo Markku Keijälä.

Kalastuspaine eteläisen Suomen parhaalla kuhavesialueella on selvästi kovempi kuin muualla Suomessa. Toisin on esimerkiksi Pielisellä, missä kalastajia on selvästi vähemmän suhteessa vesialaan, eikä rauhoituksia tarvita, sanoo johtava kalatalousasiantuntija Timo Takkunen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.

Rauhoituksilla halutaan varmistaa, että Vanajaveden vesistö säilyy Suomen ykköspaikkana kuhan suhteen. Myös kalastuksen määrää on rajoitettu, sillä verkkolupia myönnetään aiempaa vähemmän ja vain oman kunnan ihmisille.

Pyyntimittaakin nostettiin

Kuhan pyyntimitta (eli aiempi alamitta) nostettiin vuoden 2016 alusta 42 senttiin. Osa kalastajista on pitänyt pyyntimitan nostoa jopa haitallisena, mutta Vanajavedenreitillä ollaan päinvastaisella linjalla. Hämeenlinnan kalastusalueen reittivedessä kuhan pyyntimitta on yleisestä linjasta poiketen 45 senttiä. Isommalla pyyntimitalla halutaan silläkin turvata kuhan lisääntymistä.

Hämäläisvesissä kuha kasvaa keskimääräistä nopeammin. Jos pyyntimitta on alhainen, voi helposti käydä niin, ettei kala ehdi kutea kertaakaan ennen pyydystystään.

– Luontainen lisääntyminen on kalalle paras vaihtoehto. Täällä on ajateltu niin, että kuha kerkiäisi ainakin kerran kutea ennen kuin se pataan joutuu, tuumii Markku Keijälä.

Tulokset lupaavia

Kernaalanjärvellä kutuaikaisen rauhoituksen vaikutukset näyttävät lupaavilta. Nyt näyttää siltä, että kuhakanta on lähtenyt elpymään, arvioi Keijälä.

Talven kalastusten perusteella Kernalanjärvessä on hyvin kilon–puolentoista kilon kokoisia, sekä kolmen kilon molemmin puolin olevia kuhia. Sen sijaan kahden kilon kokoista kalaa ei juurikaan ole. Se on merkki siitä, että joka kevät kuhan kutu ei ole onnistunut hyvin, toteaa Keijälä.

Mutta onko Kernaalanjärvessä kuhasaalis sitten varma? SIihen Markku Keijälä vastaa itsevarmasti.

– Sehän on kalastajasta kiinni. Itse sanoisin, että se on aina varma, kun käy järvellä.