Kun Suomen lääkikseen ei päässyt, Sara Aaltonen haki huvikseen Ruotsiin ja sai heti paikan – Nykyään suomalaisella todistuksella on vaikeampi päästä sisään

Ruotsin arvosanajärjestelmän muutos nosti suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrän 2010-luvulla väliaikaisesti nousuun, mutta nyt suunta on jälleen kääntynyt.

opiskelu
Sara Aaltonen
Lääketieteen opiskelija Sara Aaltonen on kotiutunut hyvin Ruotsiin.Mike Toivonen

Sara Aaltonen oli hakenut Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan kahdesti. Ovet pysyivät kiinni, vaikka lukion todistuksen keskiarvo oli 9,4 ja ylioppilastodistuksessa koreili kolme laudaturia.

Aaltonen myöntää lukeneensa pääsykokeisiin ensimmäisellä yrittämällä liian vähän. Toisella kerralla opiskelupaikka jäi karvan mitan päähän. Aaltonen pääsi varasijalle, mutta sille hän myös jäi.

Oli syksy 2013, ja yksi Aaltosen kavereista kertoi aikovansa hakea lääketieteelliseen Ruotsiin. Se kuulosti Aaltosen mielestä kiinnostavalta, vaikkei hän ollut koskaan ajatellut lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan.

Huvin vuoksi hän päätti pistää paperinsa Ruotsiin. Siellä yliopistoon haetaan yleisesti pelkällä todistuksella.

Aaltonen lähetti todistuksensa Tukholman, Uppsalan ja Lundin lääketieteellisiin tiedekuntiin. Ne ovat Ruotsin yliopistokoulutuksista ne kolme, joihin on kaikista vaikeinta päästä.

– Hain vaikeisiin paikkoihin, kun en halunnut päästä ensimmäisellä kerralla, Sara Aaltonen selittää.

Siksipä yllätys oli sitäkin suurempi, kun opiskelupaikka irtosi heti ensiyrittämällä Karoliinisesta instituutista Tukholman kupeesta.

Kyseessä on koulutusohjelmista se, johon on kaikista vaikein päästä.

Sara Aaltonen
Sara Aaltonen on opiskellut lääketiedettä Karoliinisessa instituutissa keväästä 2014 lähtien.Mike Toivonen

– Ajattelin, että ei ole totta. Ihan uskomatonta. Soitin heti äidilleni ja isotädilleni ja kaikille ihmisille. Kaikki oli ihan, että mitä?!

Vanhemmat oudoksuivat aluksi ajatusta, että tytär lähtisi lahden toiselle puolelle opiskelemaan. Muutamaa tuntia myöhemmin he jo katselivat Saralle opiskelijakämppää, ennen kuin tämä oli itse edes ehtinyt ajatella asumisjärjestelyjä.

Suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrä kääntyi jyrkkään nousuun Ruotsissa 2010-luvulla.

Viidessä vuodessa määrä kymmenkertaistui – parista kymmenestä pariin sataan. Luvut perustuvat Kelan lääketieteen opiskelijoille maksamiin opintotukiin. (siirryt toiseen palveluun)

Syynä ei ollut suomalaisopiskelijoiden todistusten äkillinen paraneminen vaan ruotsalaisen koulun arvosanajärjestelmän muutos.

Ennen lukuvuotta 2011–2012 kouluissa käytettiin neljäportaista arvosana-asteikkoa: MVG (mycket väl godkänd eli erittäin hyvin tiedoin hyväksytty, VG (väl godkänd eli hyvin tiedoin hyväksytty), G (godkänd eli hyväksytty) ja IG (icke godkänd eli hylätty).

Sen jälkeen kouluissa alettiin käyttää kuusiportaista arvosana-asteikkoa A:sta F:ään. A on paras arvosana, F on hylätty. Arvosanaskaalan laajeneminen merkitsi sitä, että ruotsalaisten oli entistä vaikeampi saada parasta arvosanaa.

Näin suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. He saivat suhteellisesti liian suuren osuuden opiskelupaikoista.

Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto puuttui asiaan puolitoista vuotta sitten ja tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna.

– Yliopistoon pääsyn pitää olla ulkomaalaisella ja ruotsalaisella lukiokoulutuksella mahdollisimman tasavertaista. Yhdellä tai toisella todistuksella ei pidä olla helpompaa päästä sisään, toteaa osastopäällikkö Tuula Kuosmanen Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvostosta.

Tuula Kuosmanen
Osastopäällikkö Tuula Kuosmanen Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvostosta.Mike Toivonen

Suomalaiset opiskelijat ovat huomanneet riviensä harvenneen. Lääketieteen opiskelijoiden määrä yli puolittui (siirryt toiseen palveluun) lukuvuodesta 2016–17 seuraavaan lukuvuoteen.

– Meillä on suomalainen opiskelijayhdistys Suomalaiset medisiinarit Ruotsissa (siirryt toiseen palveluun), ja yritämme aina saada uudet mukaan. Uusia ei ole löytynyt kovin paljon, Sara Aaltonen toteaa.

Tieto pisteytysjärjestelmän muutoksesta kantautui Suomeen ilmeisesti nopeasti, sillä suomalaisten hakijoiden määrä ruotsalaisiin yliopistoihin väheni yhdeksällä prosenttiyksiköllä samana lukuvuonna 2016–17. (siirryt toiseen palveluun)

Seuraavana lukuvuonna Ruotsiin haki opiskelemaan noin 3 600 suomalaista. Sisäänpäässeiden kokonaismäärä oli noin 1 600 ja väheni vain joillakin kymmenillä.

Lääketieteellisiin hyväksyttiin 54 suomalaista opiskelijaa, ja heistä 34 aloitti opintonsa. Vuotta aiemmin hyväksyttyjä oli 185, joista noin puolet aloitti opinnot.

Sara Aaltonen ei ole varma, pääsisikö hän nykyisellä pisteytysjärjestelmällä mihinkään Ruotsin lääketieteelliseen. Hän arvelee, ettei yltäisi ainakaan Karoliiniseen instituuttiin.

Häneltä riittää silti ymmärrystä muutokselle.

– Silloin, kun minä hain, tänne pääsi melkein liian helposti. Se oli hassua, koska ensin katsotaan pakolliset aineet ja sitten vapaavalintaiset. Mun ei tarvinnut edes käyttää niitä vapaavalintaisia, kun pääsin.

– Nyt kuitenkin tuntuu, että sisäänpääsystä on tullut ylivaikeaa, hän huomauttaa.

Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvostossa on pantu merkille, että suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrä on vähentynyt rutkasti. Pisteytysjärjestelmää arvioidaan jatkuvasti, ja pieniä muutoksia tehdään tarvittaessa.

– Mutta jos hakee Ruotsin vaikeimpiin koulutuksiin, niin silloin on paras opiskella tosissaan lukiossa. Se on ainoa neuvo, jonka voimme antaa, Tuula Kuosmanen toteaa.

Sara Aaltonen on sopeutunut ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan siinä määrin, että tuleva työurakin saattaa sijoittua Pohjanlahden länsipuolelle.

Suomessa työskentelyyn hänen täytyisi hakea ammatinharjoittamisoikeutta Valviralta, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.

Aaltonen muutti Ruotsiin keväällä 2014, ja silloin alku oli hankalaa.

– Me ei oltu opittu koulussa mitään hyödyllisiä ruotsin sanoja. Se oli tosi vaikeaa, mutten ottanut stressiä, vaikka kielioppi meni väärin.

Aaltonen puhui alusta lähtien ruotsia mahdollisimman paljon. Puolen vuoden jälkeen kieli alkoi sujua.

Alussa elämä Ruotsissa tuntui "selviytymismeiningiltä". Turvaverkot olivat jääneet Suomeen, ja Aaltonen kertoo esimerkiksi muuttaneensa tavaroitaan asunnosta toiseen yksin bussilla.

Ruotsalaiset ovat suhtautuneet ulkomaalaisiin opiskelijoihin pääsääntöisesti hyvin, Aaltonen vakuuttaa.

– Mutta ehkä ei ollut kauhean hyvä, kun me tultiin tänne ja sanottiin: "Moi, me ei päästy Suomeen. Me ei oltu tarpeeksi hyviä. Siksi me tultiin tänne. Tänne pääsi niin helposti".

Ne ajat ovat nyt ohi.