Kolmen kilometrin päässä Hangosta sijaitsee Gustavsvärnin karu majakkasaari.
200 metrin pituinen ja 100 metrin levyinen saari on nykyisin suosittu sukelluskohde sen äkkisyvien kalliorantojen vuoksi. Se on myös tunnettu historiastaan: majakka on ohjannut merenkulkua jo 150 vuoden ajan.
Tällä hetkellä majakkasaari on Suomen Majakkaseuran käytössä.
Majakkaseuran Pekka Väisänen kertoo, että linnoitussaaren rakennusurakka alkoi jo 225 vuotta sitten. Tuolloin ajatuksena oli, että Gustavsvärnistä ohjataan sota-aluksia.
– 1800-luvun lopulla Hankoon ryhdyttiin kehittämään satamaa, ja 1870-luvulla alkoi rahti- ja matkustajaliikenne. Majakka ohjasi myös Suomeen tulevaa talviliikennettä. Nykyään Hangon satama on vilkas rahtisatama, ja majakalla on edelleen merkitystä.
Ei vakituisia asukkaita
Väisäsen mukaan edellisen kerran saarella on ollut vakituista asutusta toisen maailmansodan aikoihin. Sen jälkeen siellä on yöpynyt lähinnä väylänhoitajia.
– Aikoinaan täällä työskenteli majakanhoitajia, ja sumusireenin rakentamisen jälkeen, 1900-luvun alkupuolella, täällä asui jopa kolme perhettä.
Olosuhteet saaressa ovat aina olleet armottomat.
– Talvella tämä on varmasti ollut karu paikka. Saari on myös muuttunut koko ajan karumpaan suuntaan. Ainoa jäljellä oleva viljelyskasvi on ruohosipuli.
Alkuperäisiä rakenteita
Gustavsvärnin majakka on edelleen voimissaan – 150 vuotta perustamisensa jälkeen. Majakkaa on kunnostettu ja siihen on muun muassa vaihdettu uudet ledi-valot.
– Itse asiassa majakan valotunnuksen punainen-vihreä-valkoinen -sektori on edelleen 1800-luvulta. Samoin majakan tunnus.
Väisäsen mukaan majakan alkuperäisistä rakenteista jäljellä on myös vuodelta 1868 oleva jalusta.
Lue lisää:
Jan Fast kehittää Suomeen sotavuosien arkeologista tutkimusta – "Aloitamme melkein tyhjästä"