1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Yhteistyö oli voimaa myös neandertalilaisille – ovela metsästäminen ei ole vain nykyihmisten taito

Tutkijat selvittivät kahden 120 000 vuotta sitten kaadetun peuran vammoista, miten neandertalilaiset saivat saalista.

Kuva: Eduard Pop / MONREPOS'n arkeologinen tutkimuskeskus

Euroopassa ennen meitä nykyihmisiä eläneet neandertalinihmiset ovat yllättäneet tutkijat jälleen kerran. Tutkimus tutkimukselta on loitonnuttu siitä aikoinaan vakiintuneesta käsityksestä, että neandertalilaiset olivat kömpelöitä örisijöitä, joilla oli kehnot aseet ja karkea elämäntyyli.

Jo pitkään on tiedetty, että he söivät isojen eläinten lihaa eli osasivat myös saalistaa. Mutta miten? Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että 120 000 vuotta sitten jahtiin lähteneillä neandertalilaisilla oli strategista tietoa ja taitoa.

Tutkimus perustuu kahden Saksasta löydetyn täpläkauriin luurankojen vammoihin. Kauriit ovat peräisin neandertalilaisten ajalta. Euroopassa ei asunut nykyihmisiä vielä pitkään aikaan.

Keihäs iskettiin läheltä

Saksalaisen Johannes Guthenbergin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) johtama tutkimus oli ensimmäinen, jossa kyettiin kokeellisesti ja liikeradan tarkalla seurannalla osoittamaan täsmälleen, miten neandertalilaiset keihästivät saalista.

Kauriiden vammojen tutkinnassa käytettiin myös mikrotomografiaa, joka antaa sisäisistä rakenteista erittäin tarkan kuvan.

Puisella keihäällä aiheutetut haavat kertovat, että keihäät olivat iskeytyneet luuhun alhaalta ylöspäin ja hitaasti. Siitä tutkijat päättelivät, etteivät metsästäjät heittäneet keihäitään, vaan hiipivät lähelle ja työnsivät aseensa saaliiseen.

Sellainen jahti vaatii tarkkaa suunnittelua, naamioitumista ja metsästäjien läheistä yhteistyötä, tutkijat sanovat.

Kuva: Eduard Pop / MONREPOS'n arkeologinen tutkimuskeskus

Rikospaikka ja savuava ase

Peurojen luurangot löytyivät nykyisen Hallen läheltä Neumark-Nordista itäisestä Saksasta.

Pientä järveä ympäröinyt sankka metsä oli selvästi mitä otollisinta seutua neandertalilaismetsästäjille, sillä sieltä on löytynyt tuhansia kiloja nisäkkäiden luita. Saaliina oli muun muassa kauriita ja hevosia. Myös kivityökaluja on löytynyt sadoittain.

Ihmisten suku alkoi käyttää metsästysaseita yli puoli miljoonaa vuotta sitten, ja myös teroitettuja puukeihäitä on löydetty 300 000–400 000 vuoden takaa Britanniasta ja Saksasta. Neumark-Nordissa yksi keihäs löytyi teurastetun norsun vierestä.

Tätä ennen ei kuitenkaan ole ollut todisteita siitä, miten puukeihäitä käytettiin, sanoo Nature Ecology & Evolution (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut professori Sabine Gaudzinski-Windheuser.

– Nyt meillä on sekä rikospaikka että savuava ase, Gaudzinski-Windheuser sanoo.

Taitava voi olla monella tavalla

Koska suoria todisteita itse metsästämisestä ei ollut, pitkään oletettiin, että keihäällä vain hätisteltiin petoeläimiä, jotta ne luovuttaisivat kaatamansa saaliin jäänteet ihmisille. Niin luultiin, koska luissa oli merkkejä sekä petojen hampaista että kivityökalujen viilloista ja iskuista.

Hypoteesi muuttui, kun osan ihmisten jättämistä jäljistä todettiin syntyneen ennen eläinten kaluamisjälkiä. Myös useiden täysikasvuisten eläinten jäänteet samalla paikalla puhuivat ihmisten jahdin puolesta, sillä pedot valitsevat mieluiten nuoria ja heikkoja saaliseläimiä.

Neandertalilaisilla oli nykyisessä Neumark-Nordissa tuottoisat jahtimaat. Kuva: Wil Roebroeks / Leidenin yliopisto

Keihään käyttötapa on yksi niistä kysymyksistä, joilla on vedetty rajaa neandertalinihmisten ja Homo sapiensin eli meidän esivanhempiemme kehitysasteen välille.

Uusi tutkimus antaa näyttöä siitä, ettei varhaisten nykyihmisten tapa tappaa saalista heitetyllä keihäällä ollut ratkaiseva merkki älystä, vaan vastaavaa asetta oli mahdollista käytellä muutoinkin edistyneellä tavalla.

Toisaalta siitäkin on yksi epäsuora todiste (siirryt toiseen palveluun), että neandertalilaiset olisivat osanneet myös singota keihäitään. Ranskasta löydetyn neandertalilaisen vasemmassa käsivarressa on vammoja, jollaisia syntyy toistuvasta heittoliikkeestä.

Lue myös:

Kuva neandertalilaisista muuttuu tutkimus tutkimukselta – nykyihmiseltä meni taas yksi valtti

Tutkimus tuotti jättiyllätyksen: Neandertalinihminen harrasti taidetta

Neandertalilaisista tutkituimmalla on aina vain kerrottavaa – tarkentuneet menetelmät paljastavat yhä enemmän