Sykeanalyysi paljastaa yllättäviä tuloksia – suomalaisten stressaavin päivä on lauantai

Monet ymppäävät viikonlopulle liikaa tekemistä, jolloin stressitasot nousevat, sanovat liikunnan asiantuntijat.

stressi
Suomalaisten stressaavin päivä on lauantai
Suomalaisten stressaavin päivä on lauantai

Luulitko stressaavasi eniten arkena? Suomalaisten stressaavin päivä on maanantain sijaan lauantai, kertoo Hilkka Aronen Firstbeat-yhtiöstä.

Yllättävä tieto selviää sykeanalyysin erikoistuneen Firstbeatin tietokannoista. Sillä on hallussaan 250 000 työssäkäyvän suomalaisen ihmisen syketiedot. Tietokannoista voidaan päätellä, milloin suomalaisten stressitasot ovat kaikkein korkeimmillaan.

– Lauantaina on työviikko alla ja viikonloppuun ladataan paljon odotuksia. Silloin on paljon tekemistä. Tehdään ehkä kovia treenejä. Ja alkoholi on sellainen asia, joka vaikuttaa kuormitukseen, kertoo tänään Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Firstbeatin Hilkka Aronen.

Lauantain stressaavuus juontaa juurensa juuri suurista odotuksista. Sama pätee kesälomaan. Kuormitus ja tekeminen kasautuu tuolloin.

– Lomalla tavataan paljon ihmisiä. Vaikka se olisi kivaa aikaa, kuormitusta saattaa kertyä silti. Loma-ajalla myös alkoholin kulutus lisääntyy, Aronen sanoo.

Juoksuvalmentaja Joonas Laurilan mukaan iso ongelma monille työssäkäyville on se, että yritetään ympätä viikonlopulle sekä treenit että kaikki muut kivat asiat. On tuttujen tapaamista, hyvää ruokaa ja juomaa.

– Sitten kun maanantaina mennään takaisin töihin, stressitasot ovat taas entistä korkeammalla. Ja stressi alkaa kumuloitua pikkuhiljaa, Laurila sanoo.

Tästä syystä ensimmäinen lomaviikko meneekin usein toipuessa entisistä rasituksista. Treeni alkaa vasta sen jälkeen.

Tekniset apuvälineet voivat auttaa kuormituksen ja stressin hallinnassa

Juoksuvalmentaja Laurilan mukaan tärkeintä olisi osata tarkkailla, milloin keho tarvitsee lepoa ja pitää harjoittelu maltillisena. Kyse on liikunnan, levon ja stressitason muodostamasta kokonaisuudesta.

Tekniset laitteet voivat auttaa asiaan, sillä ne näyttävät milloin kehon stressitaso on liian korkea ja ei kannata harrastaa liikuntaa.

– Jos treenataan liian tavoitteellisesti, siitä voi koitua ongelmia. Tai jos ajatellaan koko ajan liikaa treenaamista, se tuottaa vaan lisää stressiä. Tästä voi syntyä kierre. Sydän ei kuitenkaan tiedä, mitä sä teet, Laurila sanoo.

Kehon toimintoja mittavat laitteet voivat koitua hyödyksi, sillä ne auttavat tarkkailemaan, että treeni pysyy järkevällä tasolla ja kuormitusta ei tule liian paljoa. Jos on treenattu liikaa, ne näyttävät punaista ja kehoittavat lepäämään.

– Laite pystyy lukemaan sitä, kuinka paljon voi treenata. Se voi auttaa siihen, ettei liikuta liikaa, Hilkka Aronen sanoo.

Joitakin ihmisiä kehon toimintoja mittavat laitteet voivat myös kannustaa liikaa. Tuolloin harjoittelusta ja tuloksien saamisesta tulee pakonomaista. Laurilan mukaan treenaaminen voi mennä myös överiksi, riski on todellinen.

– Kyllä se valitettavan usein tapahtuu. Harjoituskuorman seuraaminen vastaa kuitenkin tähän hyvin, koska käyttäjä näkee, miten kuormitus kehittyy, Laurila sanoo.

Suurin haaste on juoksuvalmentajan mukaan suomalaisille kuntoilijoille onkin nimenomaan lepo.

– Kannattaa pohtia, kuinka paljon treeniä elämään mahtuu, Laurila summaa.