Mikä tekee suomalaiset onnelliseksi? Matti Vanhanen ei etsi onnea tietoisesti: "Luulen, että se muuttuisi äkkiä keinotekoiseksi ja tulisi suorituspaineita"

Matti Vanhasen mielessä onnellisuuden tunne yhdistyy seesteisyyteen. Vanhanen puhui onnellisuudesta Radio Suomen taajuudella tänään alkaneessa kesäsarjassa, joka käsittelee suomalaisten onnellisuutta.

onnellisuus
Matti Vanhanen
Matti VanhanenDerrick Frilund / Yle

Onnellisuus on pysähtymistä ja tuntuu tulvahduksina. Se on jotain hyvin henkilökohtaista. Näin kuvaa kansanedustaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhasen ei tarvinut matkata ajassa paljon taaksepäin, kun häneltä kysyttiin, milloin hän oli viimeksi onnellinen.

– Tänäkin aamuna. Viikonvaihde oli oikein mukava, läheisten kesken perhepiirissä kesämökkihommia. Oli kaunis sää, saaressa oli lähes tyyntä ja seesteinen olo. Pääsi tekemään vähän muutakin kuin politiikan sisältökysymyksiä, tein klapihommia.

Onnellisuuden tunne yhdistyy Vanhasen mielessä seesteisyyteen.

– Saa vain pysähtyä ja olla omissa oloissaan. Ylipäätään luulen, että onnellisuus on puhtaasti henkilökohtainen tunne, siinä jätetään sivuun kaikki mitä maailmassa ja Suomessa tapahtuu.

– En etsi onnea tietoisesti. Luulen, että se muuttuisi äkkiä keinotekoiseksi ja tulisi suorituspaine siihen, että pitää olla onnellinen. Luulen, että silloin ei ainakaan olisi onnellinen. Luulen, että sen täytyy olla tässä ja nyt.

En koe, että onnellisuus on asia, jota pitää pohtia, vaan se on hetkeen sisältyvä tunne.

Kansanedustaja Matti Vanhanen

Vanhaselle oli vaikeampaa määritellä, mitä onnellisuus merkitsee.

– Se on hetkeen liittyvää tulvahdusta, en osaa oikein kuvata sitä. En koe, että onnellisuus on asia, jota pitää pohtia, vaan se on hetkeen sisältyvä tunne. Suurin osa ajasta kuluu niin, ettei mieti onko tässä onnellinen.

– Kannattaisi itse asiassa pohtia, että mikä sen onnellisuuden vastakohta on? Ei kai voi ajatella, että vaikeudet eivät olisi onnellisuutta, ne kuuluvat elämään. Elämän koko kirjo tuo tietyn tunteen tähän elämään.

YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Vanhasen mielestä Suomessa asiat ovat kunnossa, varsinkin lähihistoriassa tapahtunutta muutosta ajatellen.

– Asuin lapsena Espoossa, jota pidetään nykyään aika edistyneenä. Meillä oli puucee pihan perällä. Muutos yhden sukupolven aikana on ollut valtava. Enkä kokenut silloinkaan, että elämä olisi ollut onnetonta, Vanhanen pohtii.

Maailman onnellisin kansa käsittelee onnentunteita Radio Suomessa

Vanhanen puhui onnellisuudesta Radio Suomen taajuudella tänään alkaneessa kesäsarjassa, joka käsittelee onnellisuutta.

Jurnutuksesta ja ongelmista huolimatta olemme YK:n mukaan maailman onnellisin kansa. YK:n listaus herätti tuoreeltaan paljon epäilyksiä, silti jokainen Radio Suomen Päivän kesäsarjassa haastateltu löysi nopeasti onnenaiheita.

Moni kesäsarjaan haastatelluista oli tuntenut onnea heti herätessään aamulla. Myös läheisen kainalo tai lapsen ilo ja onnistuminen tuotti onnea. Samoin pitkä avioliitto, kun toisen ajatukset tietää jo ilman sanoja.

Onnea on myös se, että on saanut pitää toisen pitkään rinnallaan. Tai avioeron jälkeen onni voi olla hyvä anoppi- ja appisuhde.

Lapsuuden, kodin tai mökin maisemat tuottavat monelle onnea. Puruveden tai Kukkiaveden rannat, tai näkymät Lapin tuntureilta. Onnellisuus ei vaadi hulppeita puitteita. Lapsuus tuntui onnelliselta vaikka ei ollut vesiklosettia vaan huussi pihan perällä.

Maailmanmatkaajan onnelle oleellista voi olla sekin käveleekö mäkeä ylös- vai alaspäin. Alaspäin kävellessä on avarammat maisemat.

Metsän keskellä, ilman kännykkää, se on huippukokin onnen tyyssija. Onnellisuuden voi saavuttaa myös juoksulenkillä, tai se voi tulla savolaisesta vieraanvaraisuudesta, tai se voi olla helteisen mäntykankaan tuoksu.

Onnellisuus voi perustua myös päätökseen, voi päättää, että puolikas lasillinen on täysi ei tyhjä.