Nesteytetyn maakaasun piti torjua ilmastonmuutosta – Uusi tutkimus tyrmää ilmastohyödyn kokonaan

Brittitutkijoiden mielestä nesteytetystä maakaasusta ei ole juuri hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Trafin asiantuntija löytää kuitenkin nesteytetystä maakaasusta monia hyviä puolia.

Nesteytetty maakaasu
LNG Terminaali Tornion Röyttässä
Minna Aula / Yle

Tuore tutkimus (siirryt toiseen palveluun) kyseenalaistaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n ympäristöhyödyt laivojen polttoaineena. Tutkijat toteavat, että LNG:n käyttö ei tule vähentämään kasvihuonepäästöjä juuri lainkaan.

Tutkimuksen ovat tehneet brittiläisen University College London -yliopiston tutkijat, ja sen julkisti tiistaina UMAS-niminen yhtiö, joka on yliopiston ja konsulttiyhtiö Matransin yhteenliittymä.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteena on vähentää laivojen kasvihuonepäästöjä runsaat 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

LNG:tä on pidetty ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona laivojen polttoaineeksi verrattuna raskaaseen polttoöljyyn. Tutkimuksen mukaan lyhyen aikavälin panostus ilmanlaadun parantamiseen LNG-teknologian kautta voi kuitenkin johtaa siihen, että rakennettu infrastruktuuri on sidottu fossiilisiin polttoaineisiin vuosikymmeniksi.

Fossiilisen LNG:n sijaan tutkijat suosittavat lisäämään panostuksia uusiutuvaan energiaan, kuten biopolttoaineisiin sekä akkutekniikkaan merenkulussa. Tutkimuksessa on arvioitu, että EU-alueella on investoitu erilaisiin LNG-hankkeisiin kaikkiaan melkein puoli miljardia euroa.

– Vuoteen 2030 mennessä esimerkiksi vety ja akkutekniikka voivat kehittyä kilpailukykyisiksi. Tämä tarkoittaa, että suurin osa LNG:hen liittyvistä investoinneista niin laivoissa kuin maallakin ovat kannattavia vain siihen asti, kunnes kilpailevat, pidemmän aikavälin ratkaisut ovat näkyvissä, kertoo tutkija Carlo Raucci.

Trafin asiantuntija: LNG:llä monia etuja

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin merenkulun johtava asiantuntija Anita Mäkinen ei ole yllättynyt tutkimusryhmän näkemyksistä. Hän ei suoraan lähde kiistämään tutkimustuloksia, mutta pitää valittua näkökulmaa liian kapeana.

Tutkimuksessa on hänen mukaansa keskitytty liikaa kasvihuonepäästöihin ja IMO:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä. LNG:n avulla voidaan kuitenkin vähentää ihmiselle haitallisia rikki- ja typpipäästöjä. Polttoaineella on muitakin etuja.

– Se vähentää partikkeli- ja mustahiilipäästöjä. Raportissa ei myöskään mainita, että LNG vähentää myös hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia verrattuna polttoöljyyn, sanoo Mäkinen.

Anita Mäkinen muistuttaa myös laivateknologian uusimmista keksinnöistä. Esimerkiksi Turun Mayerin telakalla lähivuosina valmistettavat uudet loistoristeilijät varustetaan polttokennotekniikalla (siirryt toiseen palveluun). Ideana on, että laiva käyttäisi polttokennoa energialähteenä ollessaan pysähdyksissä eli satamassa.

– Lähes kaikkiin uusiin aluksiin rakennetaan polttokennon mahdollistava tekniikka. Kun esimerkiksi vedyn tai metanolin käyttö tulee taloudellisesti kannattavaksi, niiden käyttöön on helpompi siirtyä, toteaa Mäkinen.

Akkutekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi Norjan vuonoilla kulkevissa yhteysaluksissa. Suomessakin yksi Turun saariston lautoista hyödyntää sähköä käyttövoimanaan.

Lasti nesteytettyä maakaasua saapuu Tornioon
Nesteyttettyä maakaasua saapui rahtilaivalla Tornioon marraskussa 2017.Kyösti Vaara / Yle

Terminaaleja rakennetaan Suomeen

LNG-terminaaleja rakennetaan Suomeen kovaa vauhtia. Pohjoismaiden suurin LNG-terminaali aloittelee toimintaansa Tornion Röyttän satamassa. Suomen ensimmäinen terminaali aloitti Porissa syksyllä 2016 ja rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä esimerkiksi Haminassa.

Mäkisen mukaan investointeja on tehty myös uusiin LNG-aluksiin ja uusiakin tilauksia on tehty. Osa aluksista seilaa Suomen lipun alla. Mäkinen arvioi, että LNG:n käyttö kasvuohuonepäästöjen hillitsemisessä paranee, kunhan LNG:n metaanipäästöjä saadaan vähennettyä.

– Uskoisin, että ihan lähivuosina LNG:n käyttö polttoaineena tulee vielä kasvamaan.