Avoimen yliopiston hakuväylä voi ohittaa pääsykokeet, osa laajentaa jo ensi vuodeksi – "Yliopistoissa perinteisesti kummallisen nihkeä suhtautuminen"

Yliopistoon voi päästä ilman pääsykokeita opiskelemalla avoimessa yliopistossa. Tätä väylää käyttää vielä harva. Taustalla ovat nuorten tietämättömyys, kiintiöiden puuttuminen sekä yliopistojen nihkeä suhtautuminen avoimeen yliopistoon.

koulutus
Tatu Kurkinen
Jouni Immonen / Yle

Avoimesta yliopistosta voi tulevaisuudessa tulla yleinen hakureitti yliopistojen tutkinto-ohjelmiin. Osa yliopistojen johdosta uskoo, että avoimen väylästä tulee lähivuosina suurempi hakuväylä kuin pääsykokeista.

– Henkilökohtainen toiveeni on, että todistusvalinnan jälkeen valittava osuus tulisi enemmän avoimen yliopiston väylän kuin valintakokeiden kautta, kertoo Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom. Hän johtaa valtakunnallista opiskelijavalintauudistusta.

Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto muuttaa avoimen yliopiston maksuttomaksi ensi lukuvuoden ajaksi. Vuoden kestäviin väyläopintoihin eli LUT Highwayhin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä sata opiskelijaa. Heistä 40 pääsee opiskelemaan kauppatieteitä ja 60 tekniikan koulutusohjelmiin.

Tarpeeksi hyvillä arvosanoilla väyläopinnot suorittanut opiskelija pääsee suoraan tutkinto-opiskelijaksi. Paikat täyttyivät samana päivänä, kun ilmoittautuminen avattiin.

Lukukausimaksuja ei ole, mutta opiskelijat sitoutuvat suorittamaan vaadittavat opintopisteet lukuvuoden aikana. Aiemmin avoimen yliopiston kautta on tullut Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon kymmenisen opiskelijaa vuodessa, joten kyseessä on huomattava lisäys.

Sari Lindblomin mukaan myös Helsingin yliopistossa aiotaan laajentaa avoimen väylää lähivuosina. Esimerkiksi kasvatustieteiden opiskelijoista jopa 20 prosenttia aiotaan jatkossa valita avoimen yliopiston opintojen perusteella. Aiemmin väylästä on valittu vain kourallinen opiskelijoita.

Kohti eurooppalaisempaa mallia

Vielä on kuitenkin avoinna, miten ja kuinka laajasti avointa yliopistoa hyödynnetään tulevaisuudessa. Koulutusohjelmissa ja aloilla on paljon eroja siinä, miten opintoja voi suorittaa avoimen puolella.

– Avoimesta yliopistosta tulee kuitenkin muodossa tai toisessa keskeinen väylä, Lindblom arvioi.

Svenska Handelshögskolanin eli Hankenin koulutuksen vararehtori Minna Martikainen uskoo, että avoimen väylästä tulee Hankenissa toiseksi isoin hakuväylä tulevaisuudessa. Pohdinnassa on myös avoimen hyödyntäminen maisteriopintoihin haettaessa.

– Menisimme näin eurooppalaisempaan malliin, jossa sisäänpääsy olisi helpompaa, mutta opiskelijat karsiutuisivat ensimmäisen vuoden jälkeen, Martikainen sanoo.

Kirjaston kirjahyllyjä
Henrietta Hassinen / Yle

Avoimen yliopiston opintojen perusteella on voinut hakea tutkinto-opiskelijaksi jo vuosikymmenien ajan, mutta todellisuudessa hakuväylä on ollut kapea: opiskelijoita on otettu sisään vain vähän. Suurimmassa osassa hakukohteita avoimen yliopiston väylä ei ole edes käytössä.

Viimeistään vuonna 2020 käyttöönotettava todistusvalinta määrää, että jokaisen hakukohteen opiskelijoista suurin osa täytyy valita ylioppilastodistusten perusteella. Myös valintakokeiden taakkaa on yritetty helpottaa niin, että yhä enemmän valintakoemateriaaleja julkaistaan vasta huhtikuussa tai ennakkolukemista ei ole ollenkaan.

Tämä on johtanut siihen, että yliopistoihin halutaan kehittää uusia hakureittejä, joissa kaikki ei ole kiinni ylioppilaskirjoitusten tai valintakokeiden kaltaisissa stressaavissa tilanteissa. Avoimen väylä voisi toimia esimerkiksi sellaisille, jotka ovat todella hyviä tietyllä alalla tai jotka heräävät myöhään siihen, mikä heitä kiinnostaa.

Opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä kertoo, että asia jätetään korkeakoulujen päätettäväksi. Ministeriö toivoo kuitenkin, että joustavia mahdollisuuksia päästä yliopistoon kehitettäisiin aiempaa enemmän.

Myös Aalto-yliopisto suunnittelee opiskelijamäärien lisäämistä. Esimerkiksi tekniikan alan paikat kaksinkertaistetaan kolmestakymmenestä kuuteenkymmeneen ensi vuoden yhteishakua varten, kertoo oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting.

Avoimen väylän kautta tulleet menestyvät opinnoissa hyvin

Yksi Suomen laajimmista avoimen yliopiston väylistä on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen oikeustieteiden laitoksella. Laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä kertoo, että avoimen kautta tutkinto-opiskelijoina aloittaa vuosittain 60–70 opiskelijaa. Väylä on ollut laajasti käytössä jo kymmenen vuoden ajan.

Yle kertoi aiemmin 26-vuotiaasta Tatu Kurkisesta, joka on hakenut jo kuuden vuoden ajan opiskelemaan oikeustieteitä. Vaikka oikiksen ovet eivät avautuneetkaan, Kurkinen pääsi Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun opiskelemaan julkisoikeutta. Sisään pääsee suoraan sen jälkeen kun on suorittanut 60 opintopistettä eli ensimmäisen vuoden opinnot oikeustieteissä. Arvosanavaatimuksia ei ole.

Tatu Kurkinen
Jouni Immonen / Yle

Kokemukset väylästä ovat olleet hyviä.

– Olemme seuranneet opintomenestystä ja havainneet, että avoimen kautta tulevat menestyvät todella hyvin, Määttä kertoo.

Oikeustieteiden laitoksen seurannassa avoimen väylän kautta otetuista opiskelijoista suurempi osa kuin valintakokeella valituista on valmistunut seitsemässä vuodessa maisteriksi.

Myös Hankenissa avoimen väylä on havaittu hyväksi. Yliopisto avaa vuosittain noin sata paikkaa avoimen opintoihin. Hankenin vararehtori Martikainen kertoo, että viime vuonna paikat täyttyivät noin kahdessa minuutissa. Väylä on heillä kysytty ja ollut käytössä jo pitkään.

Hankeniin pääsee sisään yhteensä 32 opintopisteellä, eli neljällä peruskurssilla, joissa parhaiten pärjänneet valitaan jatkamaan. Vuosittain väylästä otetaan 35–53 opiskelijaa.

– He valmistuvat nopeasti ja pysyvät hyvin opiskelutahdissa mukana, Martikainen kehuu.

Pelko avoimen yliopiston opiskelijoiden heikosta tasosta elää

Sisäänotto avoimen kautta on ollut pientä osin siksi, että yliopistojen puolella on ollut ennakkoluuloja ja huolia avoimen väylästä. Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom arvioi, ettei koulutusohjelmissa ole mietitty, miten avoimen väylä voisi käytännössä toimia, eli millä perusteilla ja missä vaiheessa opiskelijat tulisivat mukaan tutkinto-ohjelmaan.

Tiedekunnissa on myös epäilty avoimen yliopiston opiskelijoiden osaamista. Lindblom toteaa, että tiedekunnissa ei ole ollut luottamusta siihen, että avoimen yliopiston opetuksen taso olisi riittävä ja että samalla osaamisella saisi saman arvosanan avoimessa ja tutkinto-ohjelman opinnoissa. Nykyään monet kurssit ovat kuitenkin yhteisiä tutkinto- ja avoimen yliopiston opiskelijoille, jolloin opettajat ja tentit ovat kaikille samat.

– Yliopistoissa on perinteisesti kummallisen nihkeä suhtautuminen avoimeen. Ajatellaan, että se on takaportti yliopisto-opintoihin, sanoo Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja Määttä.

Nihkeästä suhtautumisesta kertovat myös useat muut yliopistojen johtohenkilöt.

Opiskelijat lukevat kirjastossa
Opiskelijoita Helsingin yliopiston kirjastossa.Henrietta Hassinen / Yle

Halukkuutta väylän kehittämiseen on heikentänyt myös se, että hakukohteet ovat jo valmiiksi suosittuja perinteisiä reittejä pitkin. Suuri osa avoimen opiskelijoista on aikuisopiskelijoita, joilla ei välttämättä ole tavoitteena suorittaa koko tutkintoa, vaan ainoastaan päivittää osaamistaan yksittäisillä kursseilla. Määttä arvioi, että nuoret eivät taas tunne avointa yliopistoa.

Avoimen yliopiston suosiolla voi olla myös alueellisia eroja. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin kertoo, että Tampereelle valituista opiskelijoista noin puolet on suorittanut avoimen opintoja ennen sisäänpääsyä.

Harva kuitenkaan hakee avoimen väylän kautta, sillä pienet sisäänottomäärät ovat yleisesti tiedossa. Kiintiöitä ei ole ollut, joten hakijat eivät ole pystyneet ennakoimaan, otetaanko väylän kautta yksi, kaksi vai ei yhtäkään.

Tulevaisuudessa jopa parilla kurssisuorituksella yliopistoon?

Lindblom ennustaa, että avoimen yliopiston opintoja hyödynnettäisiin jatkossa kahdella tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hakija suorittaisi vuoden opinnot eli 60 opintopistettä, minkä jälkeen ovet tutkinto-opiskelijaksi avautuisivat. Vaihtoehtoa käyttäisivät todennäköisesti sellaiset koulutusohjelmat, joiden opinnot etenevät kaikilla tietyssä järjestyksessä.

Ensi lukuvuoden aikana käynnistyy pilottihanke, jossa opiskelupaikan voi saada, kun suorittaa tietyn määrän opintopisteitä maksuttomia DEFA (Digital Education For All) -opintoja (siirryt toiseen palveluun) ikään kuin avoimen opiskelijana. Kyseessä on Helsingin, Jyväskylän, Turun ja Oulun yliopistojen sekä Aalto-yliopiston kokeilu, joka sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 1,5 miljoonan euron avustuksen. Ainakin kokeilun alkuvaiheessa esimerkiksi Helsingin yliopisto aikoo ottaa sisään kaikki 60 opintopistettä suorittaneet.

Vastaavanlainen malli on ollut käytössä jo aiemmin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteellä, jonka ensimmäisen vuoden opinnot on voinut suorittaa MOOC-verkkokursseina. Kiintiön kautta on otettu opiskelemaan joitain kymmeniä opiskelijoita.

Toinen vaihtoehto soveltuisi aloille, joissa opiskelu on vapaampaa. Tällaisia ovat esimerkiksi humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat.

– Näissä toivon, että avoimen väylä olisi lyhyempi ja suppeampi. Ei tarvitsisi sitoutua koko vuodeksi, vaan voisi päästä suorittamaan tutkintoa jo vaikka parin kurssin jälkeen, sanoo Lindblom.

SYL: Avoimen yliopiston maksullisuus ongelma

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Teemu Vasama näyttää avoimen yliopiston kaltaisille uusille hakureiteille varovaista vihreää valoa. Varovaisuus johtuu siitä, että avoin yliopisto on maksullista, mikä ei olisi valintaväylän kannalta tasa-arvoista. Yksi opintopiste saa maksaa korkeintaan 15 euroa. Näin ollen esimerkiksi 60 opintopisteen avoimen yliopiston opinnot kustantaisivat noin 900 euroa.

Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteiden DEFA-hankkeen opinnot ja MOOC-verkkokurssit ovat ilmaisia. Vastaavanlaiset valintakurssit voisivat SYL:n mukaan olla hyviä vaihtoehtoja jatkossakin.

– Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä avoimen väylän opinnoista maksuton niille, joilla ei ole vielä tutkintoa, Vasama sanoo.

Yliopistot: Avoimen väylää kannatetaan, päätökset vielä tekemättä

Yle Uutiset kysyi yliopistojen rehtorien tai muiden johtohenkilöiden näkemyksiä avoimen väylän kehittämiseen. Vastaanotto oli vaihteleva. Moni yliopisto ei ole tehnyt päätöksiä suuntaan tai toiseen. Laajentamiseen suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti, vaikka käytännön järjestelyt herättävät paljon kysymyksiä.

Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula pitää väylän laajentamista mahdollisena, jos hakijoilla on siihen kiinnostusta. Muun muassa Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi kertovat pohtivansa aihetta seuraavan lukuvuoden aikana. Vaikutukset näkyvät siis todennäköisesti aikaisintaan vuoden 2020 hakukriteereissä.

Tatu Kurkinen
Jouni Immonen / Yle

Laajasti käytössä olevaa avointa ei vielä toistaiseksi aiota suurentaa Hankenissa. Hankenin Martikainen toteaa, että laajentamisesta kannattaisi sopia alakohtaisesti yhdessä. Varsinaisia esteitä Martikainen ei kuitenkaan väylän kehittämisessä näe.

– Ei tämä niin vaikeaa kuitenkaan ole. Väylän hallinnoiminen on ollut meille helppoa, Martikainen toteaa.

Moni korosti vastauksissaan rahoituksen lisäämistä avoimelle, sillä tällä hetkellä opintoja ei voi kaikkialla opiskella riittävän laajasti, jotta niiden perusteella voisi hakea opintoihin. Toisaalta yliopistoilla olisi myös mahdollisuus valita opiskelijoita pienemmän opintopistemäärän perusteella.

– Nykyisellä rahoituksella yliopistot eivät voi rajattomasti lisätä avoimen yliopiston opiskelijamääriä, toteaa Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin.

Uudet väyläkokeilut voivat vaikuttaa jo 2019 hakuvaatimuksiin

Täysin uusia hakuväyliä kehitetään esimerkiksi Jyväskylän yliopiston koordinoimassa hankkeessa, jossa on mukana 34 eri oppiainetta yhdestätoista yliopistosta. Kokeilussa testataan kolmea reittiä yliopisto-opintoihin: näyttö-, vaihtoehtoista ja elinikäisen oppimisen reittiä.

Näyttöreitissä hakija voisi suorittaa jo toisen asteen opintojen aikana pari yliopiston opintojaksoa, jolla antaa näytön osaamisestaan.

– Matemaattis-luonnontieteellinen ja tekniikan ala ovat kiinnostuneita tästä. Myös Suomen kaikki oikeustieteelliset ovat sitoutuneet mallin kehittämiseen, kertoo hankkeesta vastaava Jyväskylän avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen.

Vaihtoehtoinen reitti on vuoden mittainen ohjelma, jossa opiskelija opiskelisi kansanopistossa tai avoimessa yliopistossa haluamansa alan perusopinnot sekä akateemisia valmiuksia antavia kursseja, kuten kieli- ja viestintäopintoja. Tietty määrä valittaisiin lopulta tutkinto-opiskelijoiksi. Tehdyt suoritukset hyväksyttäisiin suoraan tutkintoon, kuten tälläkin hetkellä.

Elinikäisen oppimisen reitti taas olisi aikuisille suunnattu avoimen yliopiston opintoja käyttävä malli, josta saisi myös tutkinnon. Lisäksi hankkeessa kehitetään näihin malleihin sopivaa opinto-ohjausta, joka huomioisi erilaiset reitit ja opiskelijoiden lähtökohdat.

Hanke alkaa lukuvuoden alussa, mutta reittien lopullisesta käytäntöön viemisestä päätetään vasta myöhemmin. Lerkkanen uskoo, että hankkeen vaikutukset näkyvät kuitenkin jo vuoden 2019 tiedekuntien hakuvaatimuksissa.