"Miksi puolueet päättävät siitä miten pukeudumme?" Tanskalainen Lene lähtee pian ulos sakon uhalla

Satojen nuorten naisten arki muuttuu kun Tanska ja Norja rajoittavat uskonnollisten huivien käyttöä.

Uskonnollinen vaatetus
Sisarukset
Riikka Uosukainen / Yle

Asha Abdullahi Ahmed, 20, kiirehtii sisarensa kanssa shampoo-ostoksille basaariin. Hijab-pääliina peittää molempien nuorten naisten hiukset, korvat ja kaulan.

Oslon keskustassa sijaitsevan Grønlandin kaupunginosassa siskoset sulautuvat katuvilinään. Täällä valtaosalla naisista on päänpeittävä huivi ja nilkkoihin asti vartalon peittävä asu.

Hennatatuoinneilla kätensä koristanut Asha unelmoi koekuvista ja mallinurasta.

Jonkinlainen esikuva on tv-sarja Skamin myötä tähdeksi noussut Iman Meskini. Sarjassa muslimityttö Sanaa esittänyt näyttelijätär pääsi Norjan suurimman muotilehden Costumen kanteen viime syksynä (siirryt toiseen palveluun), ensimmäisenä hijabia käyttävänä mallina.

Peittävien asusteiden muoti on oma juttunsa – ja Asha on samaa mieltä kuin Skam-tähti. Peilikuva tuntuu eniten omalta itseltä, kun päässä on hijab-huivi.

Kaikkia huivilla verhottu omakuva ei miellytä.

Asha epäilee huivikiellon kiristyvän vähitellen

Norjan suurkäräjät päätti kesäkuun alussa kieltää (siirryt toiseen palveluun) kasvot peittävien niqab- ja burka-asujen käytön opetustilanteissa, kouluissa ja yliopistoissa. Niqab-huivi peittää kasvot ja jättää vain silmät näkyviin, burkan ristikon takaa on vaikea nähdä silmiäkään.

Ashan käyttämää hijab-huivia Norjan kielto ei kuitenkaan koske, sillä se jättää kasvot näkyviin. Ashan mielestä suurkäräjien päätös on siitä huolimatta älytön eikä hän ymmärrä, miksi puolueet saisivat päättää siitä, miten ihmiset pukeutuvat.

– Luulen, että he yrittävät ensin lopettaa niqabin käytön ja sitten vähitellen saada meidät nuoret lopettamaan tavallisten huivien käytön. Se on minusta kummallista.

Jos Norjan populistinen Edistyspuolue saisi päättää asiasta yksin, Ashan pelot toteutuisivat.

Asha
Ashan käyttämää hijab-huivia Norjan kielto ei koske, koska kasvot ovat näkyvillä.Riikka Uosukainen / Yle

"Itsensä peittäminen on naista alistavaa"

Edistyspuolueen kansanedustajan Helge André Njåstadin mielestä Ashan ja muiden maahan muuttavien pitää sopeutua norjalaiseen kulttuuriin. Norjassa, kuten muissakin Pohjoismaissa kieltoa on perusteltu naisten tasa-arvolla.

– On naisia syrjivää ja alistavaa pakottaa heidät peittämään itsensä eikä se kuulu mitenkään norjalaiseen historiaan tai kulttuuriin, Njåstad sanoo.

Edistyspuolue olisi halunnut kieltää kaikkien huivien käytön, mutta suurkäräjien puolueet sopivat kompromissista eli kasvojen peittämiskiellosta. Niqabit ja burkat kieltävän päätöksen takana olevissa puolueissa, muissakin kuin Edistyspuolueessa, elää pelko siitä, että norjalainen yhteiskunta muuttuu, jos naisten kasvot peittävä pukeutuminen hyväksytään.

Asialla eivät siis ole yksin oikeistopopulistit vaan sekä Norjassa että Tanskassa kasvojen peittämiskieltoa ovat ajaneet myös sosialidemokraatit, Norjan Työväenpuolue ja Tanskan sosialidemokraattinen puolue.

Katunäkymä
Oslon Grønlandin kaupunginosassa valtaosalla naisista on päänpeittävä huivi.Riikka Uosukainen / Yle

"Ihmiset kulkevat ympäriinsä puolialastomina"

Poliittisen ilmapiirin muutos vaikuttaa myös yksivuotiaana perheensä kanssa Somaliasta Osloon muuttaneeseen Ashaan.

Nuori nainen on kaikesta huolimatta päättänyt pitää kiinni omasta kulttuuristaan ja omasta pukeutumisestaan. Hän uskoo, että kieltojen takana on luulo siitä, että kaikki muslimit ovat lopulta samanlaisia kuin terroristit.

– He arvostelevat muslimeja, jotka peittävät itsensä, mutta heitä pitäisi verrata ihmisiin, jotka kulkevat ympäriinsä puolialastomina ja saavat luvan tehdä niin, Asha sanoo.

Asha alkoi käyttää huivia yläaste-ikäisenä, koska kavereillakin oli sellainen. Hänen mielestään peitetty pukeutuminen suojaa monilta ikäviltä asioilta.

– Alastomana sinua lähestytään. Voi joutua raiskatuksi, mutta täysin peitetyssä asussa sellaista ei tapahdu.

Katunäkymä
Muslinaisten kasvot peittävät huivit on kielletty useissa Euroopan maissa.Riikka Uosukainen / Yle

Leneä uhkaa ulosmennessä yli satasen sakko

Tanskassa on ollaan askel Norjaa pidemmällä. Maan parlamentti päätti keväällä kieltää kaikenlaisen kasvojen peittämisen yleisillä paikoilla. Kielto koskee uskonnollisia niqab-huiveja ja burkia, mutta myös muita huppuja tai kasvonaamioita.

Ensi kertaa kieltoa rikkovaa voidaan kehottaa palaamaan kotiin, mutta uhkana on myös runsaan 130 euron sakko. Sakkomaksun suuruus nousee kiinnijäämisten myötä.

21-vuotias tanskalainen Lene Galia saisi elokuun alussa ulos mennessään sakot.

Hän nimittäin pukeutuu kasvot peittävään niqabiin.

Parinkymmenen tuhannen asukkaan Farumissa, parinkymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminasta asuva Lene työskentelee tällä hetkellä kokopäiväisenä puhelinhaastattelijana. Syksyllä hänen oli alunperin tarkoitus aloittaa bioanalyytikon tutkintoon tähtäävät opinnot, nyt tulevaisuus on auki.

Lene kertoo sähköpostitse, ettei hän huivit kieltäneen päätöksen jälkeen enää tiedä, mitä tehdä. Yksi vaihtoehto on, että opinnot jäävät ja hän pysyy vain kotona. Lenen mielestä päätös kieltää huivit on epäoikeudenmukainen, tekopyhä ja naisia alistava.

– Meille musliminaisille on sanottu Tanskassa vuosikausia, että valitkaa elämä, joka tekee teidät onnelliseksi. Älkää ajatelko, mitä perhe tai yhteiskunta ajattelee. Minä tein niin. Valitsen islamin ja harjoitan sitä. Nyt valtio tulee ja asettaa rangaistuksia ja sanktioita, Lene kirjoittaa.

Tanskalainen Lene Galia käyttää kasvot peittävää niqabia.
Tanskalainen Lene Galia käyttää kasvot peittävää niqabia.Lene Galia

Tanskassa hallitus on perustellut kasvojen peittämiskieltoa sillä, että naisia halutaan suojella syrjimiseltä. Kenenkään ei pidä joutua Tanskassa peittämään itseään eikä varsinkaan joutua pakotettuna tekemään niin.

Lenen mielestä hallituksen puheet ovat pötyä. Hänen mukaansa Tanskassa on alle 50 naista, jotka pukeutuvat niqabiin eikä kukaan tee sitä pakosta vaan omasta halustaan. Tanskan hallitus puolestaan arvioi vuonna 2010, että kasvoja peittävän huivin käyttäjiä olisi toistasataa.

– Olemme valinneet uskonnollisen elämän eikä se ole tukahduttamista tai pakottamista. Poliitikot päättivät kiellosta, koska he ovat muukalaiskammoisia ja islam-vihamielisiä. Me haastamme heidän vääriä ihanteitaan, joten he tekevät meidän elämästämme vaikeaa.

Tanskassa syntyneen Lenen vanhemmat ovat kotoisin Palestiinasta. Hän kirjoittaa aikovansa pitää kiinni omasta uskonnostaan ja toimia Naiset vuoropuhelussa -verkostossa kasvojen peittämiskieltoa vastaan.

Lenen lauseissa vilahtelevat ajojahti, muslimien uusien sukupolvien nousu ja islamin käskyjen noudattaminen. Hänen mielestään muslimivihamielisyys kasvaa kaikkialla Euroopassa.

– Se sattuu minuun ja luulen, että haluan pysyä enemmän ja ehkä ainoastaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät minut ja jotka eivät hyökkää minua kohtaan uskoni vuoksi.

Musliminaisten kasvot peittävät huivit on kielletty täysin tai osittain jo useissa Euroopan maissa (siirryt toiseen palveluun) kuten Ranskassa, Belgiassa, Bulgariassa, Sveitsissä, Itävallassa, Hollannissa ja osin myös Saksassa.

Lakiesitykset poikkeavat esimerkiksi kiellon laajuudelta toisistaan, mutta niiden tarkoitus on sama: kasvojen peittäminen uskonnollisista syistä halutaan estää.

Katujuliste
Musliminaisten asuja ja kosmetiikkaa myyvä liike tukholmalaisessa Tenstan lähiössä.Riikka Uosukainen / Yle

Selma pelkää Ruotsin seuraavan Tanskan ja Norjan mallia

Ruotsissa uskonnollisten huivien kiellosta on puhuttu pitkään. Vaalien edellä Tanskan ja Norjan ratkaisut ovat nostaneet kysymyksen jälleen esille.

Tukholmalainen Spånga-Tenstan kaupunginosa kuvaa hyvin ruotsalaisen yhteiskunnan jakaantumista. Viheralue erottaa Tenstan maahanmuuttajavaltaiset kerrostalot ja Spångan hyväosaisten ruotsalaisten huvilat. Tenstan Björingeplanilla ohikulkijan on vaikea huomata naisten vaatekauppaa asuinrakennuksen kivijalasta, mutta sen ovi käy tiuhaan.

Kaupan seinällä olevasta mainoksesta näkee, että tarjolla on musliminaisten asuja ja kosmetiikkaa Sisällä ei saa kuvata ja sisään astuvat naiset yrittävät peittää kasvojaan kameralta, mutta 17-vuotias Selma Bile pysähtyy juttelemaan kaupan ulkopuolelle.

Häntä huolestuttavat Tanskan ja Norjan päätökset kieltää niqabin ja burkan käyttö. Selma näpelöi huiviaan ja nostaa sen reunoja ylöspäin.

– Tämä on vain pieni shaali. Minä käytän huivia. Sinä et käytä eikä se muuta mitään.

Selman mielestä huivi tuntuu hyvältä. Sen käyttö on hänelle myös tapa harjoittaa uskontoaan.

– Mutta jotkut ihmiset tulkitsevat sen toisella tavalla. He pitävät minua erilaisena ja ajattelevat, että olen yhteiskunnan ulkopuolella, Selma sanoo.

Hän puhuu kokemastaan syrjinnästä varovaisesta ja sanoo, että jotkut myös kehuvat hänen hijabiaan.

Huivipäinen henkilö
Nynäshamnissa asuva 17-vuotias Selma Bile ei halua luopua huivin käytöstä.Riikka Uosukainen / Yle

Huivin käyttö voi vaikuttaa työnhakuun

Ruotsissa uskonnollisten huivien käyttöä ei ole kielletty. Opettajat voivat kouluissa pyytää riisumaan huivin esimerkiksi laboratorio-opetuksessa, mutta huivin käyttöön puuttuminen pitää perustella tarkasti.

Ympäristöpuolueen valtiosihteerin Helene Öbergin mukaan nykyinen puna-vihreä hallitus ei suunnittele kieltoja, mutta Ruotsin vaalikeskusteluissa asia on jälleen tapetilla. Hallitus voi vaihtua syyskuun vaalien jälkeen.

Kovassa gallup-nosteessa olevat ruotsidemokraatit vaativat huivikieltoa ruotsalaisiin päiväkoteihin ja myös muissa puolueissa on halukkuutta kieltää kasvoja peittävät huivit. Itsensä peittämistä on pidetty ristiriitaisena naisten vapauden kannalta tasa-arvoisessa Ruotsissa, kuten Norjassa ja Tanskassakin.

Öbergin mielestä huivikiellosta on tullut Ruotsissa laajemman maahanmuuttoväittelyn symboli, jolla tähdätään vastakkainasetteluun. Hänen mielestään asia on politiikassa suurempi kuin ihmisten arjessa.

– Valtio ei voi pakottaa mihinkään. Se on feminismiä, että naiset saavat itse päättää miten pukeutuvat, Öberg sanoo.

Tukholman läänin etelä-osassa, Nynäshamnissa asuva Selma menee syksyllä lukion toiselle luokalle. Hän aikoo ponnistella kohti unelmaansa, lääkärin ammattia. Mutta jo nyt, 17-vuotiaana, hän uskoo huivin käytön vaikuttavan työnhakuun. Tästä huolimatta hän ei aio luopua hijab-huivista.

Selma alkoi käyttää huivia kymmenvuotiaana. Hän sanoo tehneensä päätöksen hijabin käytöstä itse, sillä Koraani kehottaa siihen ja sitä kehotusta hän haluaa noudattaa. Hän tietää huivin olevan ongelma osalle ruotsalaisista, muttei ymmärrä miksi.

Selma arvelee ihmisten ymmärtävän islamin uskonnon väärin.

– Voisin sanoa heille, ettei huivi ole mitään suurta. Se on vain osa uskontoa.