Analyysi: Yllätys, yllätys – vaikka sotea on säädetty lähes 10 vuotta vuotta, uudistus ei ole menossa romukoppaan

Eivätköhän sosiaali- ja terveyspalvelut ole joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin siirtymässä nykykuntia suuremmille alueille, sosiaali- ja terveysasioiden erikoistoimittaja Tiina Merikanto arvioi.

Sote-uudistus
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) varmisti tänään, että sote-uudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Asia sai sinetin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta teki päätöksen käsittelyaikataulustaan aamulla.

Jo viime viikkoina on ollut nähtävissä, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa mietintöluonnostaan valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että laki voi tulla eduskunnan suureen saliin hyväksyttäväksi vasta loppuvuodesta 2018.

Jos lait hyväksytään vasta loppuvuodesta 2018, oikeuskanslerin viraston mukaan maakuntavaalit ovat pidettävissä vasta noin puolen vuoden päästä. Se tarkoittaa huhti–toukokuuta. Tämän vahvisti myös pääministeri: vaalit ovat siirtymässä ensi vuoden toukokuuhun.

Tämän päivän ilmoituksen jälkeen voi kysyä, oliko hallituksen asettama aikataulu alunperinkin liian tiukka. Ja kuinka paljon voi laittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskinäisen riitelyn ja huonojen henkilösuhteiden piikkiin?

Miten sote-uudistus sitten voisi edetä tämän päiväisten aikataulu-ilmoitusten jälkeen?

Tässä muutama arvio:

  1. Sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii mietintöluonnoksensa toivottavasti asiantuntijoita kuunnellen niin, että perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset tulevat huolellisesti käsitellyksi. Valiokunta sai ministeriöissä laaditun vastineen reilu viikko sitten. Se käsittelee sitä paraikaa. Valiokunta työskentelee vielä heinäkuun ensimmäisen viikon ja yhtenä päivänä elokuussa.
  2. Seuraavaksi perustuslakivaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen. Eduskunta-arvioiden mukaan siihen menee aikaa noin 5–7 viikkoa.
  3. Varmaa ei ole, ettei perustuslakivaliokunta edellyttäisi vieläkin muutoksia tehtäväksi. Valiokunnan edellyttämät muutokset kesäkuun alussa olivat mittavia, vaikka se katsoikin, että ne voidaan tehdä eduskunnassa. Siitä kertonee jo pelkästään se, että hallituksen vastineen sivumäärä on reilut 120 sivua. Lisäksi on hyvä muistaa, että kysymys EU-notifikaatiosta eli siitä täytyykö Euroopan Unionilta pyytää etukäteislausunto valinnanvapaudesta, voi vielä kaataa koko valinnanvapaus-uudistuksen. Perustuslakivaliokunta voi katsoa, että hallituksen antama selvitys ei ole riittävä.
  4. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee jossakin vaiheessa lopullisen mietintönsä, joka menee eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi. Äänestykset voisivat olla marras-joulukuussa.

Näin siis, jos edetään kutakuinkin suoraviivaisesti.

Käytännössä pääministerin tänään ilmoittavat aikataulumuutokset tarkoittavat sitä, että ennen eduskuntavaaleja sote- ja maakuntauudistus ei käytännössä etene juuri mihinkään. Maakuntia ei ole, valinnanvapaudesta puhumattakaan. Ei vaikka, lait olisivatkin hyväksytty loppuvuodesta 2018.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä kunnilta maakunnille vasta vuonna 2021. Siitä, milloin esimerkiksi sote-keskukset voisivat aloittaa, ei ole selvyyttä: olisiko se vasta vuonna 2023?

Koska uudistus karkaa yhä kauemmaksi tulevaisuuteen, on hyvin mahdollista, että kokoomuksesta lipeää yhä enemmän kansanedustajia sote-paketin vastustajiksi tai että koko puolue tekee arvion, että sote-uudistusta ei voi hyväksyä tällä hallituskaudella.

Viime kädessä lopullinen arvio on tehtävissä vasta perustuslakivaliokunnan toisen lausunnon jälkeen syksyllä. Ei tällä hetkellä.

Ehkäpä myös puolueilla on halua katsoa, minkälaiset raamit perustuslakivaliokunta antaa soten toteuttamiselle. Niillä voi olla käyttöä ensi kevään hallitusneuvotteluissa.

Koska sote-uudistuksen käytännön toteutus siirtyy varsin pitkälle, yhä merkittävämmäksi nousee eduskuntavaalien tulos ja se, ketkä puolueet ovat neuvottelemassa uutta hallitusohjelmaa.

Esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja vihreillä (siirryt toiseen palveluun) on ollut halua muuttaa valinnanvapausmallia.

Toisaalta sote-uudistus tuskin on kokonaisuutena menossa romukoppaan.

Varsin yksimielisiä puolueissa näytetään olevan jo siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä nykyiset kunnat ovat liian pieniä eli jonkinlaiset suuremmat alueet lienevät joka tapauksessa tulossa.

Niiden tuomat hyödyt nähdään: kustannuskehitystä on helpompi hallita. Parannuksia voi odottaa myös tiedon ja teknologian hyödyntämisessä. Suuremmat alueet myös parantavat edellytyksiä johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tästä myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki muistiossaan kirjoitti. (siirryt toiseen palveluun)

Hyvä on myös muistaa, että jo seitsemässä maakunnassa edetään paraikaa rakentamalla koko alueen kattavaa kuntayhtymämallia. Sote-uudistuksen valmistelutyö on monissa maakunnissa pitkällä, joten maakunnallisia kuntayhtymiä voi olettaa syntyvän lisää. Samoin suurempia alueita, vaikkei koko maakuntaa kattavaa sotea syntyisikään.

Sote-uudistusta on tehty lähes 10 vuotta ja ainakin viisi viime vuotta sote-uudistuksen tekemisessä on ollut valtava kiire. Sekä edellinen että nykyinen hallitus on naulinnut itsensä liian hätäisesti loputtomiin päivämääriin, joita on puolustettu viimeiseen asti. Kunnes viimeisessä hädässä on ollut pakko myöntää, että ei onnistu. Niin siis tänäänkin. Jokainen voi muistella viime kesää, jolloin sotea myös siirrettiin.

Politiikan ja poliitikkojen uskottavuus saa kyllä tässä harjoituksessa kolauksen. Ihan syystäkin. Sote-taival ei ole kunniaksi millekään puolueelle sen enempää kuin poliittiselle järjestelmälle. Kaikilla on ollut sormensa tässä pelissä kymmenen viime vuoden aikana.

Katso myös:

Sipilä: Sote-uudistus siirtyy vuodella – maakuntavaalit toukokuussa, tiedonantoa ei tule

Analyysi: Kaatuiko hallituksen sote-uudistus tämänpäiväiseen aikatauluriitaan? Päivät näyttävät loppuvan kesken Sipilän hallitukselta

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä