Punkinpuremaa hoidetaan yhä useammin antibiooteilla, vaikka borrelioosista ei olisi oireita

Antibioottikuurin haitat katsotaan joskus mahdollisen borrelioosin haittoja pienemmiksi etenkin sellaisilla alueilla, joilla punkkeja on paljon.

punkit
Punkki lähikuvassa iholla.
Juha Metso / AOP

Punkkeja on viime vuosina löydetty uusilta alueilta (siirryt toiseen palveluun)Suomessa. Samalla tietoisuus, ja jopa pelko, niiden kantamista bakteereista on lisääntynyt.

Esimerkiksi borrelia-bakteeri (siirryt toiseen palveluun) voi tarttua ihmiseen punkinpuremasta ja aiheuttaa infektiotaudin, jota kutsutaan borrelioosiksi tai Lymen taudiksi. Yksi tyypillinen borrelioosin oire on puremakohdan ympärille kehittyvä laajeneva ja punoittava ihottuma, joka hoidetaan antibioottilääkityksellä (siirryt toiseen palveluun).

Antibioottikuuri varmuuden vuoksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) punkinpurema ilman oireita ei vaadi lääkehoitoa. Myös Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti totesi Ylen haastattelussa, että punkinpurema ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi borrelioositartuntaa ja antibioottikuurin määrääminen varmuuden vuoksi ei ole tarpeellista.

Kuitenkin punkinpuremaan esimerkiksi alueilla, joilla punkkeja esiintyy paljon, määrätään nykyään entistä herkemmin antibioottikuuri.

Esimerkiksi Pietarsaaren terveyskeskuksen ylilääkäri Kimmo Kuisman mukaan borrelioositautiepäilyissä ei haluta ottaa riskejä, sillä turhan antibioottikuurin haitat ovat pienet verrattuna borrelioosiin (siirryt toiseen palveluun). Pietarsaaressa punkin levittämään borrelioosiin sairastutaan enemmän kuin koko Keski-Pohjanmaalla yhteensä.

Myös Infektioiden torjuntayksikön ylilääkäri Marko Rahkonen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysopavelukuntayhtymä Soitesta on sitä mieltä, että antibioottikuureja annetaan Keski-Pohjanmaallakin nykyään aiempaa herkemmin. Virallisen ohjeistuksen mukaan antibioottilääkitystä ei anneta rutiinisti, mutta käytännössä tilanteet vaihtelevat. Hoitopäätöstä tekevän lääkärin on muun muassa harkittava tapauskohtaisesti, kauanko punkki on ehtinyt olla kiinni ihmisessä.

Kymmeniä vuosittain – eikä siinä ehkä kaikki

Borrelioositapauksia tavataan pohjalaismaakunnissa useita kymmeniä vuosittain. Tänä vuonna niitä on kirjattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereihin 27, joista 25 Vaasan sairaanhoitopiirissä ja kaksi Keski-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla ei ole kirjattuja tapauksia tänä vuonna.

Tapauksia saattaa olla enemmänkin, sillä rekisteriin kirjautuvat (siirryt toiseen palveluun) vain julkisessa terveydenhuollossa diagnosoidut tartunnat.

Esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiirissä borrelioositapausten määrä on noussut tällä vuosikymmenellä tasaisesti. Viime vuonna tapauksia oli 65 ja huippuvuonna 2013 tartuntoja oli 83. Vielä vuosituhannen alussa tartuntoja oli alle kymmenen vuosittain.

Vuodesta 1995 Vaasan sairaanhoitopiirissä on todettu yhteensä 647 borrelioositapausta, Keski-Pohjanmaalla 162 ja Etelä-Pohjanmaalla 80. Vakavampaa TBE:tä eli puutiaisaivokuumetta on vähemmän, ja sitä vastaan on olemassa rokote.

Lue lisää Ylen uutisia aiheesta borrelioosi.

Linkit punkeista ja borrelioosista käytyyn suoraan radiokeskusteluun (27.6.2018 klo 14-15) on poistettu artikkelista 27.6. kello 15.08.