Pohjoiskarjalainen biokaasuautoilija on odottanut tankkausasemaa jo 8 vuotta – jakelupisteet puuttuvat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Tankkauspisteitä saadaan lisää vasta, jos kuntien kalusto ja paikallisliikenne siirtyvät asiakkaiksi. Ruotsissa biokaasuautoja on kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.

biokaasu
Mies istuu kuljettajan paikalla autossa, jonka kyljessä lukee sen kulkevan biokaasulla.
Kontiolahtelainen Jari Kainulainen ajaa biokaasulla ympäristösyistä.Annika Martikainen / Yle

Kontiolahtelainen kaasuautoilija Jari Kainulainen on odottanut biokaasun tankkausasemaa Pohjois-Karjalaan vuodesta 2010. Silloin hän asennutti uuden farmariautonsa takakonttiin lisätankin biokaasulle. Näköpiirissä oli, että Pohjois-Karjalan ensimmäinen liikennebiokaasun jakelupiste avautuisi parin vuoden sisällä.

Toisin kävi. Nämä vuodet Kainulainen on ajanut enimmäkseen bensiinillä, koska lähimmät biokaasun tankkausasemat ovat satojen kilometrien päässä Mikkelissä ja Imatralla. Biokaasua hän laittaa tankkiin aina kun hän sattuu olemaan pääkaupunkiseudulla tai Jyväskylän suunnalla.

Kainulainen ajaa biokaasulla ympäristösyistä.

– Haluaisin ajaa hiilineutraalisti. Nykyään tulee enemmän käytettyä toista autoamme, joka toimii bioetanolilla. Sitä saa Joensuusta.

Bioetanoli ei ole täysin päästötön polttoaine, sillä siihen lisätään noin 15–20 prosenttia bensiiniä. Kainulainen ajaisi mieluummin jätteestä tuotettavalla kotimaisella biokaasulla.

Maakaasuverkon ulkopuolella hiljaista

Biokaasun tankkausasemat keskittyvät Suomessa sinne, minne väki on pakkautunut ja minne maakaasuverkko ylettyy eli Etelä- ja Länsi-Suomeen. Itä-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi ammottavat tyhjyyttään (siirryt toiseen palveluun), Oulun jakeluasemaa lukuun ottamatta.

Kuopio saattaa saada ensimmäisen jakeluasemansa lähivuosina, jos kaasujätti Gasumin suunnitelmat toteutuvat. Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtajan Matti Oksasen mukaan Kuopion aseman toteutus riippuu siitä, saako yhtiö työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) syksyllä jaettavaa infrastruktuuritukea (siirryt toiseen palveluun). TEM antaa 1,5 miljoonaa euroa uusien jakelupisteiden avaamiseen.

Kyse on muna-kana-ongelmasta: Kuluttajat tai yritykset eivät osta biokaasuajoneuvoja, koska ei ole tankkausasemia. Tankkausasemia ei perusteta, koska alueella ei ole biokaasuautoja.

Vertailun vuoksi: Ruotsissa on yli 50 000 biokaasuautoa, mutta siellä valtio ja julkinen sektori alkoivat jo 10 vuotta sitten satsata jakeluverkostoon ja biokaasutuotantoon. Ajoneuvojen määrää on saatu kasvatettua merkittävillä verohelpotuksilla ja käyttömaksujen alennuksilla.

Avainroolissa biokaasuverkoston laajentumisessa uusille alueille ovat kunnat ja yritykset: jakeluaseman avaaminen on vakaammalla pohjalla, jos paikallisliikenne, jätehuollon autot tai kaupungin kalusto olisivat biokaasun asiakkaina. Esimerkiksi Pirkanmaalla jätteenkuljetusautot kulkevat ensi vuodesta lähtien Nokialla tuotetulla biokaasulla (siirryt toiseen palveluun).

Autokanta uudistuu kuitenkin hitaasti. Lisäksi busseja ja jäteautoja ajaa aliurakoitsijoiden kirjo, mikä mutkistaa kaluston uusimista.

Kiinnostus ei johda tekoihin

Pohjois-Karjalassa on vuosien varrella tehty paljon selvitystyötä biokaasun jakeluasemien saamiseksi maakuntaan: on ollut jos jonkinlaista esiselvityshanketta ja yhteistyöselvitysprojektia kuntien kanssa ja ilman. Jakeluaseman avajaispäivää ei ole vieläkään näkyvissä, ja liikennebiokaasuaktiivien turhautuminen kasvaa.

Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on kolme toivonpilkahdusta: paikallinen raakabiokaasun tuottaja Kiteen Biokymppi, kolmatta tankkausasemaansa rakentava Envor sekä valtion omistama Gasum.

Ehkä suurin toivo on ollut paikallisessa raakabiokaasun tuottajassa, Kiteen Biokympissä. Yritys on etsinyt vuodesta 2009 lähtien taloudellista ratkaisua liikennebiokaasun jalostamiseen ja jakeluun Itä-Suomessa – tuloksetta. Rahoituksesta puuttuu parin miljoonan euron pitkäjänteinen sijoitus, jolle ei ole odotettavissa tuottoa 5–10 vuoteen.

– On hyvin epätodennäköistä, että tällä vuosikymmenellä Pohjois-Karjalassa olisi ainakaan Biokympin tankkausasemaa. Mikroyrityksenä emme pysty sitä yksin toteuttamaan velkarahalla, sanoo Kiteen Biokympin toimitusjohtaja Mika Juvonen.

Jari Kainulainen seisoo autonsa vieressä. Takakontti on auki ja siellä on kaksi biokaasutankkia.
Jari Kainulaisen autossa kaasutankki sijaitsee takakontissa. Täydellä tankillisella ajaa noin 350 kilometriä. Kun kaasutankki on tyhjentynyt, vaihtaa auto automaattisesti bensaan.Annika Martikainen / Yle

Biokympille on tarjottu noin 30 prosentin julkista tukea tankkausaseman avaamiseen, mutta se vaatisi Juvosen mukaan muutaman sadan ajoneuvon varman asiakaskunnan, kuten esimerkiksi paikallisliikenteen tai jätehuollon. Pohjois-Karjalan kunnissa on ollut kiinnostusta, mutta puhetta pidemmälle ei ole kymmenessä vuodessa päästy.

Julkisten hankintojen roolia painottaa myös biokaasun tuottaja-jakelija Envorin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine. Forssalainen yritys on jo pidempään neuvotellut Kiteen kaupungin kanssa tankkauspisteen avaamisesta. Avajaispäivää hänkään ei uskalla vielä arvioida, koska kaikki on vielä auki.

Envor on osaltaan ollut tilkkimässä liikennebiokaasun jakeluverkoston aukkoja: Jyväskylän lähelle Äänekoskelle valmistuvasta jakeluasemasta tulee yksi Suomen pohjoisimmista.

Gasum toivoo seuraavalta hallitukselta porkkanaa

Liikennebiokaasun jakeluverkoston laajentaminen on ollut pitkälti Suomen kaasualan jättiläisen, valtion omistaman Gasumin harteilla. Sen tarkoituksena on avata 10 uutta biokaasun jakelupistettä tänä vuonna ja kymmeniä lisää lähivuosina. Ennestään Gasumilla on kolmisenkymmentä henkilöajoneuvon sekä raskaan liikenteen kaasutankkausasemaa.

Biosairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen sekä ProAgria Etelä-Savon energia-asiantuntija Panu Jouhkimo Mikkelin Graanin kaasutankkausasemalla.
Mikkelissä on Biosairilan kaasutankkausasema. Kuvassa Biosairilan toimitusjohtaja Sami Hirvonen sekä ProAgria Etelä-Savon energia-asiantuntija Panu Jouhkimo.Esa Huuhko / Yle

Gasumilla ei ole suunnitelmissa laajentaa tänä tai ensi vuonna Pohjois-Karjalaan. Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtajan Matti Oksasen mukaan tankkausaseman perustaminen on kiinni kysynnästä.

– On saatava se näkyvyys, että liikennebiokaasun myyntivolyymit kasvavat niin, että siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka markkina kehittyy nopeasti, ollaan edelleen tilanteessa, jossa Suomessa on vain 5 000 kaasukäyttöistä autoa, sanoo Oksanen.

Oksanen toivoo, että Suomessa otettaisiin mallia Ruotsin verohelpotuksista ja käyttömaksujen alennuksista.

– Suomi on sitoutunut erilaisiin valtion ja kuntien tason puhtaan liikkumisen ilmastosuunnitelmiin. Seuraavalta hallitukselta odotan konkretiaa siihen, että liikennebiokaasun markkina lähtee nopeammin rakentumaan. Näin voidaan jatkossa tehdä markkinaehtoista liiketoimintaa, Oksanen sanoo.

Lue myös:

Yle Uutiset: Kokkolassa on yksi ainoa biokaasuautoilija – nyt hän suunnittelee autolleen tankkausasemaa

Taloussanomat: Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt (siirryt toiseen palveluun)

Länsiväylä: Ikean lihapullajämät biokaasuksi – ensimmäinen tankkausasema Espoon Lommilaan (siirryt toiseen palveluun)