Sanoma pelasti STT:n – Mediatutkija on huolissaan kilpailun vähenemisestä

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland osti enemmistön vaikeuksissa kärvistelevästä STT:stä. Kaupan avulla STT:n toivotaan vahvistavan asemaansa. Vaarana on, että uutistoimisto menettää itsenäisyyttään.

STT
Stt logo
Jaani Lampinen / Yle

Tämänpäiväinen yrityskauppa, jossa Sanoma Media Finland siirtyy Suomen Tietotoimiston enemmistöosakkaaksi, otettiin STT:ssä helpottuneena vastaan. Uutistoimisto on ollut pitkään vaikeuksissa ja koko sen olemassaolo oli vaakalaudalla. Ranskasta tavoitettu STT:n vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson on tyytyväinen käänteeseen.

– Nyt STT saa selkeän enemmistöomistajan, joka on sitoutunut uutispalvelumme kehittämiseen. Yhden suuren omistajan kanssa voidaan laatia suunnitelma, jolla uutispalvelua viedään eteenpäin.

Sanomalla oli tähän saakka 33 prosentin omistus STT:sta. Jatkossa se omistaa 75,4 % prosenttia. Uutispalvelua lukuun ottamatta STT:n muut yksiköt, kuten Lehtikuva ja Viestintäpalvelut ovat kannattavia. Sanomalla on selkeä tavoite tehdä myös uutisista tuottoisaa toimintaa.

– Suomalaiselle uutistoiminnalle on tarvetta ja kysyntää myös jatkossa. Uskomme, että uutispalvelu on myös mahdollista saada kannattavalle pohjalle, sanoo Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.

Pia Kalsta Sanoma oy toimitusjohtaja
Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.Jaani Lampinen / Yle

Yhden suuren omistajan toivotaan helpottavan päätöksentekoa ja antavan STT:n kehittämistyölle paremmat edellytykset.

Sanoma osti enemmistöosuutensa Alma Medialta ja TS-yhtymältä. Muun muassa Kauppalehteä kustantava Alma Media ja Turun Sanomia omistava TS-yhtymä jatkavat kuitenkin toistaiseksi STT:n asiakkaina.

Myös Yleisradiolla on 1,7 prosentin osuus STT:stä ja Yle on STT:n merkittävimpiä asiakkaita. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajan Riikka Räisäsen mukaan asiakkuus ja yhteistyö jatkuvat.

– Katsomme rauhassa, miten STT alkaa uudella omistuspohjalla kehittyä, ja miten se vaikuttaa asiakkuuteemme. STT:n palveluista on ollut hyötyä. Kun perusuutisia tulee STT:ltä, se vapauttaa omaa toimitusta syventävän journalismin tekemiseen. Uusi omistuspohja luo myös asiakkaan näkökulmasta vakaamman näkymän yhteistyön kehittämiseen ja uudistamiseen.

Vahvistaako Sanoma asemaansa uutisoinnissa?

Se millaisia muutoksia uusi omistuspohja tuo tullessaan, on vielä hämärän peitossa. Hihat kääritään kunnolla vasta syksyllä.

– Uusi omistusjärjestely on niin tuore asia, etten ole vielä ehtinyt keskustelemaan uuden enemmistöomistajan kanssa. Sen verran ollaan sovittu, että kesä mennään näin, ja syksyllä ryhdytään suunnittelemaan toimintaa, kertoo Mika Pettersson.

Stt toimitus 4
STT:n toimitusta.Jaani Lampinen / Yle

Koko mediakentällä ollaan yhtä mieltä siitä, että kansallinen uutistoimisto on elintärkeä ja monet lehdet tarvitsevat sen palveluja. Nyt kun Helsingin Sanomat palaa täysasiakkaaksi saavat STT:n uutiset lisää näkyvyyttä. Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkija ja dosentti Heikki Hellman näkee omistuspohjan yksipuolistumisessa myös haittoja.

– Kilpailun puuttuminen on aina huono asia. Etenkin uutishankinnassa pitää olla kilpailua. Konsernin sisäinen yhteistyö voi syödä sitä.

Kansallisen uutistoimiston tehtävä on palvella kaikkia asiakkaitaan. Nyt kun Sanoma on selkeästi suurin omistaja STT:ssä, vaarana on, että siitä tulee yksi osa Sanomia.

– Tässä pitää olla tarkkana. Jos Sanoma saa liikaa valtaa, silloin STT ei edusta enää tasaisesti koko mediakenttää, varoittaa Hellman.

Sekä STT:stä ja Sanomista väite kumotaan pontevasti.

– STT on olemassa sen takia, että se edustaa koko mediakenttää. Me kuuntelemme kaikkia asiakkaita, painottaa vastaava päätoimittaja Mika Pettersson.

– Meille on todella tärkeää, että STT tulee säilymään erillisenä yrityksenä, jolla on oma toimitusjohtaja ja hallitus, vahvistaa Sanoman Pia Kalsta.

Tuleeko voittoa rivejä tiivistämällä?

STT on viime vuosina ollut tiukoilla ja yt-kierrokset ovat seuranneet toistaan. Tällä hetkellä STT-llä on noin sata työntekijää. Vastaava päätoimittaja Mika Pettersson ei kuitenkaan usko, että mediakentän turbulenssi päättyy vielä pitkään aikaan.

– Muutos on pysyvä olotila. Toivon tietenkin, että meillä olisi luvassa vakaampi vaihe, koska henkilöstö on ollut niin kovilla. Mutta sitä ei kukaan pysty lupaamaan.

Mika Pettersson
Mika PetterssonMartti Kainulainen / Lehtikuva

STT sai toukokuussa valtiolta 1,5 miljoonan euron tuen, jolla turvattiin tämän vuoden toiminta. Myös Yleisradio palasi STT:n asiakkaaksi reilu vuosi sitten. Taustalla oli kansanedustaja Arto Satosen työryhmän raportti, jonka mukaan Ylen tulisi olla yhteistyössä kaupallisen median, kuten STT:n kanssa.

Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja kuitenkin vakuuttaa, että jatkossa toiminta ei ole ulkopuolisen avun varassa.

– Emme todellakaan laske tukien varaan. Lähtökohtana on, että löydämme STT:n uutistoiminnalle mallin, joka rahoittaa itse itsensä, toteaa Pia Kalsta.

Tampereen yliopiston tutkija Heikki Hellman uskoo, että monille STT:n uutispalveluille on kysyntää.

– Ulkomaanuutisille on aina kysyntää. Samoin urheiluun on paljon kiinnostusta. Myös kulttuurista uutisointi voi olla sellainen palvelu, jota kaivataan maamme lehdissä.

Myös asiakkaille räätälöity tuotanto voi tulla kyseeseen tulevaisuudessa.

– Ulkomailla monet uutistoimistot eivät jakele palvelujaan kaikille asiakkaille, vaan niitä myydään ihan kohdennetusti.

Hellman toivoo, ettei konsernin sisäinen yhteistyö mene liian pitkälle.

– Sellainen ei välttämättä lihota STT:n organisaatiota. Ei ole sanottua, etteikö yt-kierre jatkuisi. Pelkään pahoin, että yksi tapa tehdä toiminnasta kannattavaa on lisätä konsernin sisäistä synergiaa.

STT:n Mika Petterssonin mukaan yhteistyön kehittämissuunnitelmia ei ole, kaikki on vielä auki.

– Lähtökohtana on, että kenenkään ääni ei kuulu ylitse muiden.