Romanit perustivat kahvilan hälventääkseen kulttuuriinsa liittyviä ennakkoluuloja – "Tämä on silta romanien ja valtaväestön välillä"

Kotkaan perustettu Cafe Rom on tiettävästi maan ensimmäinen romanikahvila.

romanit
Kaksi miestä ottaa tiskiltä kahvia.
Dimitri Lindeman ja Leif Lindeman ovat töissä romaniyhdistyksen kahvilassa Kotkan Hovinsaarella.Miina Sillanpää / Yle

Vanha satamaruokala on nyt romanikahvila Kotkan Hovinsaaren kaupunginosassa, Hietasen sataman portin tuntumassa.

Kahvila avasi ovensa kaksi viikkoa sitten. Mainoskyltti vaalean tiilirakennuksen julkisivusta vielä puuttuu, mutta sellainen on jo tilattu.

– Sommiteltiin siihen romanien lippu. Siinä on pyörä ja sitten maata ja taivasta kuvastavat taustavärit, Kaakonkulman romanit ry:n toiminnanohjaaja Allan Bollström sanoo.

A4-mainoslappu pöydällä. Cafe Rom romanikahvilan mainoksessa romanien lippu.
Cafe Romin mainokseen on valittu romanien kansainvälinen lippu.Sakari Saksa / Yle

Lippu on kansainvälinen ja se hyväksyttiin romanien ensimmäisessä maailmankongressissa 1971.

Näin siis jo pelkkä mainos kertoo palan romanikulttuurista ja sen symboleista.

Kahvilan seinille on ripustettu romanien historiasta ja tavoista kertovia banderolleja. Kahvilan nurkassa seisovan muotinuken päälle on puettu romaninaisen kansallispuku.

Silta ja avain

Uudessa kahvilassa romanit haluavat murtaa kulttuuriinsa liittyviä ennakkoluuloja ja parantaa välejä valtaväestöön. Kahvilan ovet ovat kaikille avoinna.

– Joskus, sanotaan 1940- ja 50-luvuilla on voitu sanoa, että jos et ole kiltti, niin romanit tulee ja vie sut. On myös ennakkoluuloja, että romanit ei tee töitä. Tämä kahvila on sitä varten, että me haluamme näyttää ulospäin, että me olemme ihan samanlaisia Suomen kansalaisia, Bollström sanoo.

Allan Bollström.
Allan Bollström on Kaakonkulman romanien toiminnanohjaaja.Miina Sillanpää / Yle

Bollström kuvailee kahvilaa sillaksi romanien ja valtaväestön välillä.

Onko silta tällä hetkellä huonokuntoinen tai kokonaan poikki?

– Ei se poikki ole, mutta ennakkoluuloja on vielä, koska ihmisillä ei ole tietoa meidän kulttuurista. Tämä on siihen avain. Jos joku kysymys askarruttaa, niin me olemme täällä valmiina vastaamaan niihin kysymyksiin, Bollström sanoo.

Suomen Romanifoorumin mukaan täysin vastaavaa kahvilaa ei vielä ole toista.

Esimerkiksi Kouvolassa ja Imatralla toimivien yhdistysten puheenjohtajat kertovat olevansa innoissaan Kotkan esimerkistä. Kahvilatoiminta kiinnostaisi muuallakin.

Epäkohdat esiin

Alkukesällä julkisuudessa on ollut kolme eri tapausta, joissa romaneja on syrjitty tai kohdeltu huonosti.

Toukokuussa vantaalainen huoltoasema kieltäytyi myymästä romaniperheelle bensiiniä, kun he halusivat tankata autonsa ja maksaa käteisellä. Kesäkuun (siirryt toiseen palveluun) alussa helsinkiläisravintolan tarjoilija ei suostunut tarjoilemaan romanimiehelle. Pari viikkoa sitten savonlinnanlainen romaniperhe koki syrjintää Joensuussa käydessään Tivoli Sariolassa. Perheen isän ja pienen tyttären ollessa tivolilaitteessa laitetta hoitanut työntekijä soitti Solistiyhtye Suomen rasistista laulua "Ei myö myyvä villihevosia".

Romaneihin kohdistuvaa syrjintää on edelleen paljon. Etniseen profiloimiseen perehtynyt Helsingin yliopiston tutkija Markus Himanen kommentoi Ylelle, kuinka romanien syrjintä on pysynyt pitkään jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävänä. Hän arvelee kuitenkin, että ajan henki on muuttamassa tilannetta.

Haminalaisen Dimitri Lindemanin oma kokemus on, että epäkohtien esiin nostaminen kannattaa.

– Voi olla, että hiukan se on vähentynyt näiden julkisuuteen tuotujen tapausten myötä ja mitä on somessa pyörinyt. Olen itse huomannut, että [syrjintä] on vähentynyt monessa paikassa, Lindeman sanoo.

Hän opiskelee romanikulttuurin ohjaajaksi Järvenpään Seurakuntaopistolla. Nyt hän on tekemässä työssäoppimisjaksoa Cafe Romissa.

Dimitri Lindeman.
Dimitri Lindeman opiskelee romanikulttuurin ohjaajaksi ja on nyt työssäoppimisjaksolla Cafe Romissa.Miina Sillanpää / Yle

Lindemanin mukaan romaneihin kohdistuva poikkeava kohtelu on arkipäiväistä.

– Sen huomaa arkielämässä, kun käy kaupassa ja vartijat kävelee perässä. Tai joihinkin kahviloihin tai vastaaviin on voitu sanoa, ettei päästetä romaneja ollenkaan sisään. Toivottavasti saamme muutettua näitä asenteita, Lindeman sanoo.

Kaupungilta tukea

Romanit ovat vasta viime vuosina käynnistäneet omaa, paikallista yhdistystoimintaa Kymenlaaksossa.

Parin vuoden sisällä on perustettu romaniyhdistykset Kouvolaan ja Kotkan-Haminan seudulle. Karkean arvion mukaan romaneja on Kouvolan seudulla satakunta ja Kotkan-Haminan seudulla kuutisenkymmentä.

– Romanit on hajallaan tänä päivänä. Nyt meillä on jotain, mikä meitä yhdistää ja meillä on tämä paikka, jossa vaihtaa kuulumisia.

Vanhan satamaruokalan omistaa Kotkan kaupunki, joka on luovuttanut tilat Kaakonkulman romanien käyttöön. Kaupunki tuki myös toiminnan aloittamista myöntämällä 2800 euroa avustusta ja 3700 euroa korotonta lainaa.

Tilapäislainan avulla yhdistyksen on mahdollista kattaa palkkatukityöllistämisen alkukuluja. Cafe Rom työllistää nyt kolme ihmistä.