Liisa Ihmemaassa -elokuvasta apua psykoosipotilaiden hoitoon

Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien tutkimuksessa.

aivotutkimus
Kuva Tim Burtonin elokuvasta Liisa Ihmemaassa.
Tim Burtonin elokuvaa Liisa Ihmemaassa käytettiin apuna suomalaistutkimuksessa.Disney Enterprises Inc.

Unenomaista Liisa Ihmemaassa -elokuvaa hyödynnettiin uudenlaisessa aivotutkimuksessa. Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä katsojien aivoissa elokuvan aikana tapahtuu.

Osallistujat olivat psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneita sekä terveitä ihmisiä. Heille näytettiin elokuvasta runsaan seitsemän minuutin pätkä.

Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010) valittiin tutkimusmateriaaliksi sen sisällön vuoksi.

– Haluttiin elokuva, joka sisältää normaalia vuorovaikutuksellista materiaalia, mutta toisaalta unenomaisempaa ärsykemateriaalia. Siinä mennään todellisuudesta irrallaan olevaan maailmaan. Toisaalta Liisa Ihmemaassa ei ole liian ahdistava potilaille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Teemu Mäntylä sanoo.

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa todellisuudentaju on heikentynyt ja ihmisellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

Elokuvan katselu tuo aivoista uudenlaista tietoa

Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien aivotutkimuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käytti sitä ensimmäisten joukossa.

– Tämä voi tuoda uusia näkökulmia psykoosipotilaiden aivotutkimukseen. Perinteisesti aivokuvantamista on tehty melko yksinkertaisilla ärsykkeillä, muistitehtävillä tai tunteiden tunnistamisen tehtävillä, Teemu Mäntylä sanoo.

Elokuvan katselun avulla tutkimuksessa voidaan selvittää aivojen toimintaa monipuolisemmin kuin yksinkertaisilla tehtävillä. Myös musiikkia käytetään vastaavanlaisissa tutkimuksissa.

Psykoosipotilaiden aivoissa näkyi enemmän eroja

Katsojien aivojen toimintaa Liisa Ihmemaassa -elokuvan aikana tutkittiin toiminnallisella aivokuvantamisella (fMRI:llä). Tutkittavat makasivat kuvantamislaitteessa ja katsoivat elokuvaa.

Kuva Tim Burtonin elokuvasta Liisa Ihmemaassa.
Tim Burtonin elokuvasta Liisa Ihmemaassa.Disney Enterprises Inc.

Elokuvaa katsoessa samat alueet tutkittavien aivoissa aktivoituivat. Terveiden verrokkien aivoissa oli keskenään hyvin samankaltaista aktiivisuutta. Ensipsykoosipotilaiden aivoissa keskinäisiä eroja näkyi kuitenkin selvästi enemmän.

Eroja esiintyi varsinkin sellaisilla alueilla, jotka yhdistävät erilaisia toiminnallisia aivoverkostoja tai liittyvät esimerkiksi tiedon abstraktimpaan prosessointiin, muistista hakemiseen ja sosiaaliseen havainnointiin.

– Näillä aivojen alueilla aktiivisuus oli vähemmän samankaltaista potilaiden kesken kuin verrokkien kesken, Teemu Mäntylä sanoo.

Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ensimmäisen kerran psykoosiin sairastuneilla potilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla on paljon poikkeamia aivojen toiminnassa muihin ihmisiin verrattuna. Eroavaisuuksiin on vaikuttanut tehtävä, jota tutkittavat ovat kuvantamisen hetkellä tehneet.

Tavoitteena entistä yksilöllisempi hoito

Tutkimuksessa oli mukana 51 psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastunutta aikuista. Heidän lisäkseen mukana oli runsaan 30 ihmisen verrokkiryhmä.

THL:n tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jolla tuotetaan uutta tietoa psykoosien syistä ja niiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Aalto-yliopiston kanssa.

Tavoitteena on, että tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää psykoosipotilaiden entistä yksilöllisemmän hoidon kehittämisessä.

– Toivotaan, että tulevaisuudessa hoidon valikoimiseen voidaan saada parempia välineitä, Teemu Mäntylä sanoo.

Tutkimus (siirryt toiseen palveluun) on julkaistu Biological Psychiatry -lehdessä.