Uskotko voittavasti illan 90 miljoonan jättipotin? Näin unelma toteutuu todennäköisemmin

Suomalainen häviää peleihin 55 euroa kuussa. Pörssissä tuolla panoksella olisi vuosien saatossa kertynyt kymmeniä tuhansia euroja. Suomessa on kaksi kertaa enemmän uhkapelaajia kuin piensijoittajia.

sijoittaminen
Eurojackpot-kuponkeja.
Matias Väänänen / Yle

Suomalaiset häviävät rahapeleihin hieman yli 55 euroa kuukaudessa, eli noin 660 euroa vuodessa.

Summaan päästään, kun lasketaan yhteen Veikkauksen eri peleihin hävityt noin 1,8 miljardia euroa (pelikate) sekä arvio suomalaisten vuosittain ulkomaille suuntautuneesta rahapelaamisesta. Nuo tappiot jaetaan sitten tasan kaikille suomalaisille pelaajille.

Rahapelaajia on Suomessa noin kolme miljoonaa.

Osa pelaa enemmän kuin 55 euroa kuukaudessa, osa vähemmän. Kaikki kuitenkin tavoittelevat voittoa.

Tänä perjantaina pelikansan huomio on Eurojackpotissa, jossa jaetaan jälleen huimat 90 miljoonaa euroa. Päävoiton todennäköisyys on noin yksi sadasta miljoonasta.

Suurin osa suomalaisista tietää, miten äärimmäisen epätodennäköinen tällainen voitto on – mutta kuten Veikkaus markkinoinnissaan hyvin kuvaa, tärkeää on myös voitosta unelmoiminen.

Entä jos tavoittelisimme unelmia tavalla, jossa voitto olisi todennäköisempi?

(Juttu jatkuu kaavion jälkeen)

Viidenkympin tuotto
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Osakkeet ovat viime vuosisatoina tuottaneet noin 6,6 prosentin keskimääräistä tuottoa. Luku on lainattu professori Jeremy Siegeliltä, joka kävi läpi yhdysvaltalaisten osakkeiden reaalituotot vuosina 1802–2012.

Yli kaksisataa vuotta on pitkä aika. Siihen mahtuu teollinen vallankumous ja pari maailmansotaa.

Mikäli osakemarkkinoiden kasvu jatkuisi tuolla tahdilla, kasvaisi säännöllinen 55 euron kuukausisijoitus 30 vuodessa kaavion kuvaamalla tavalla noin 60 000 euroon.

Kuusikymmentä tuhatta euroa on potti, jolla ei jäädä pois päivätöistä, mutta sillä saa verojenkin jälkeen vielä laadukkaan henkilöauton. Pelkillä osingoilla voisi todennäköisesti kustantaa etelänmatkan kerran vuodessa.

Ikääntyneemmät suomalaiset eivät ehkä suunnittele sijoitustoimintaa 30 vuoden aikajänteellä, mutta he voivat vinkata asiasta nuoremmille lottoajille.

Professori: Yhteiskunnan armoilla?

Vesa Puttonen
Nella Nuora / Yle

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen on aktiivisijoittaja, joka on puhunut pitkään suomalaisten vaurastumisen merkityksestä.

– Lottoarvontaa on mukava jännittää saunan jälkeen makkaraa syöden. Mutta onhan se tosi epärationaalista rahankäyttöä, jos ei ole muita säästöjä. Silloin ihminen on yhteiskunnan armoilla, hän sanoo.

– Suomessa voi luottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Toisaalta keskieläke on vain 1 700 euroa – sillä ei paljon matkustella tai käytetä yksityisiä terveyspalveluita.

Ylen kaaviossa Puttonen kiinnittää huomion 6,6 prosentin tuotto-odotukseen. Se on kriittinen tekijä, kun lasketaan korkoa korolle.

– Yhdysvalloissa käydään debattia siitä, onko Jeremy Siegel oikeassa vai liian optimistinen katsoessaan menneisyyteen. Tämän hetken ympäristössä esimerkiksi viiden prosentin tuotto-odotus voi olla perusteltu, Puttonen sanoo.

Viiden prosentin tuotolla 60 000 euron potti kutistuisi noin 45 000 euroon. Sekin on iso summa.

– Minkä tahansa tuottoluvun valitsette, jonkun mielestä se liian korkea tai matala, Puttonen sanoo.

Lottoarvontaa on mukava jännittää saunan jälkeen makkaraa syöden. Mutta onhan se tosi epärationaalista rahankäyttöä.

Professori Vesa Puttonen

Rahoitusprofessorin oma osakesalkku on miljoonaluokkaa. Peliriskiä hän on ottanut ainakin Kreikan velkapapereilla (siirryt toiseen palveluun). Innostavatko esimerkiksi jalkapallon MM-kisat pelaamaan rahasta?

– Katson pelejä ja tutkin joukkueiden voittokertoimia ja miten ne menevät joskus ihan pieleen. Mutta en lyö vetoa – olen tainnut saada pelihaluni tyydytettyä pörssissä.

Menneisyys ei ole tae tulevasta, kuuluu kultainen sääntö. Pörssi voi tuottaa jatkossa paljon vähemmän kuin tähän asti. Onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin paljon suurempi kuin sillä, joka sijoittaa rahansa lottoon.

Lottokansa vs. kansankapitalismi

Suomessa on noin kolme miljoonaa uhkapelaajaa. Sijoittajia on puolet vähemmän.

Arvio perustuu Euroclearin tietoihin suomalaisista osakkeenomistajista, Finanssialan laskelmiin rahastosijoittajien määrästä sekä Pörssisäätiön Ylelle laskemaan arvioon näiden kahden ryhmän päällekkäisyydestä.

Alla sama kaaviona:

Pörssiin vai peleihin
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Tavoitteellisia sijoittajia on vielä merkittävästi vähemmän. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan sijoittaminen on monelle vain kourallinen osakkeita, jotka on saatu esimerkiksi vanhojen puhelinosakkeiden vaihdokkeina.

Miksi tavoitteellinen sijoittaminen ei kiinnosta tämän enempää, Sari Lounasmeri?

– Kuten noista peleihin käytetyistä summista näkyy, ei meiltä suomalaisilta riskinottohalukkuutta ainakaan puutu, Lounasmeri toteaa

– Ihmiset kai ajattelevat, että he perehtyvät sijoittamiseen sitten eläkkeellä, kun on aikaa. Tai sitten he ajattelevat, että pitäisi sijoittaa isoja summia. Pienten summien sijoittaminen säännöllisesti on kuitenkin erinomainen strategia.

Kuten tämän artikkelin ensimmäinen kaavio kuvasi, sijoitussalkun kasvu kiihtyy ajan kuluessa vaikka korko pysyisi ennallaan. Saavutetut tuotot synnyttävät uusia tuottoja.

– Kun tavoitellaan korkoa korolle, aika on sijoittajan ystävä, Sari Lounasmeri sanoo.

Sari Lounasmeri ,Pörssisäätiö.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri .Pörssisäätiö

Entäs juniorijalkapallo?

Aamulehti haastatteli keväällä sijoitusbloggaajaa, joka kertoi laittavansa lapsilisät pörssiin. Laskelman mukaan lasten eläkeikään mennessä koossa olisi jopa miljoonapotti. (siirryt toiseen palveluun) Tapauksesta uutisoivat myös Iltasanomat (siirryt toiseen palveluun) ja Kauppalehti (siirryt toiseen palveluun).

Uutinen herätti närää, sillä monella ei ole tähän varaa. He käyttävät lapsilisät lasten synnyttämiin kuluihin.

Uhkapeli sen sijaan on rahareikä, josta käytännössä kaikki sitä harjoittavat voivat luopua elintason laskematta.

Jäljelle jää kysymys siitä, mitä tapahtuisi sosiaalityötä tekeville järjestöille, kulttuurille ja urheiluseuroille, jos kaikki lopettaisivat uhkapelaamisen? Verottaja perii noin kolmanneksen voittopotista pääomatuloverona, mutta se ei korvaisi menetystä.

Joukkopako peliautomaattien ja lottokuponkien ääreltä on kuitenkin epätodennäköinen – kenties vielä epätodennäköisempi kuin päävoitto Eurojackpotissa.