Pikkusinisiiven elinalue jäi koneiden alle – perhosten evakkomatka tehtiin haavilla

Harvinainen perhonen muutti asuinalueen alta Kontiolahdella. Tulevien asukkaiden toivotaan tekevän pihoistaan perhosystävällisiä.

perhoset
Pikkusinisiipi
Ari Haimakainen / Yle

KontiolahtiPikkusinisiivet ovat lopettamassa lentelynsä Lehmonharjulla – tältä kesältä.

– Ne parittelevat ja kun homma on hoidettu, ne kuolevat täytettyään elämänsä tarkoituksen, biologi Marko Heinonen kertoo.

Haavissa on yksinäinen, jo repalesiipinen pikkusinisiipi.

Harvinaisen päiväperhosen elinalueesta, entisestä soramontusta on tulossa Kontiolahdella uusi omakotitaloalue. Tulevina vuosina Soralaksi nimettylle alueelle nousee kymmeniä taloja. Tontit on kaavoitettu juuri sille kohdalle, jossa pikkusinisiivet aiemmin elivät. Parhaillaan montun pohjalle ajetaan soraa, maata ja rakennetaan kunnallistekniikkaa.

– Kun alue haluttiin kaavoittaa, perhosille tehtiin suojelualueita hieman sivusta. Pikkusinisiivet kuitenkin tarvitsivat muuttoapua, kertoo Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.

Pidetään huolta, ettei pikkusinisiipien elinalue metsity.

Kontiolahden ympäristöpäällikkö Antti Suontama

Pikkusinisiipien suojelualue siirrettiin soramontun toiselle puolelle jäävälle, idänkeulankärkeä kasvalle harjurinteelle. Kontiolahden kunta on sitoutunut lajin suojeluun. (siirryt toiseen palveluun)

– Pidetään huolta, ettei pikkusinisiipien elinalue metsity, Suontama kertoo.

Biologi Marko Heinonen oli toukokuun lopulla haavimassa pikkusinisiipien "muuttokuormia". Toukokuun lämpimät säät aikaistivat perhosten parveilua ja yhdyskunnasta siirrettiin noin 700 perhosta uuteen paikkaan.

– Meillä on aiemmin kokemusta näistä lähelle tehdyistä siirroista ja ne vaikuttavat onnistuvan. Tässä näyttää, että pikkusinisiipikanta on jopa vahvistunut uudessa paikassa, ympäristöpäällikkö Antti Suontama arvioi.

Idänkeulankärki kukkii.
Idänkeulankärki kukkii Lehmossa.Tanja Perkkiö / Yle

Sekä päiväperhonen pikkusinisiipi Cupido minimus että sen hernekasveihin kuuluva ravintokasvi idänkeulankärki, Oxytropis campestris, ovat jäänteitä siitä, kun harjut muodostuivat Suomeen jääkauden jälkeen.

Varmoja esiintymiä tunnetaan Suomesta tällä hetkellä vain kaksi, toinen on Heinolassa.

– Kontiolahden esiintymä on näistä kahdesta selvästi elinvoimaisempi, biologi Marko Heinonen kertoo.

Tutkija, perhosasiantuntija, Ylen Luontoillan vakiojäsen Jaakko Kullberg arvioi, että perhosten siirtäminen uudelle elinpaikalle ei ole tavallista.

– Mutta suotavaa se on, jos vaihtoehtona on alueen tuhoutuminen rakentamisen alle.

Kullbergin mielestä parasta olisi, jos yleensäkin lisättäisiin lajille sopivia paikkoja esimerkiksi tieleikkauksiin ja tienvarsien rinteille.

Pikkusinisiivelle on tyypillistä, että se on esiintymispaikoillaan lukumääräisesti runsas, vaikka esiintymä olisi pinta-alaltaan pieni.

Se on pieni pala meidän luontomme historiaa. Jos menettäisimme sen, menettäisimme yhteyden jääkauteen.

Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama

Ihmisen silmiin pikkusinisiipi on vaatimattoman näköinen ja Suomen Perhosseuran mukaan (siirryt toiseen palveluun) se onkin Suomen pienin päiväperhonen. Kauniit väritkin erottuvat vasta aivan lähietäisyydeltä katseltuna, mikä on harvoin mahdollista.

Miksi tällaista pientä perhosta pitää suojella, ympäristöpäällikkö Antti Suontama?

– Se on pieni pala meidän luontomme historiaa. Jos menettäisimme sen, menettäisimme yhteyden jääkauteen, jonka muisto se, ravintokasvinsa idänkeulankärjen tapaan on.

Jaakko Kullberg kertoo, että pikkusinisiipi on aiemmin ollut runsas laji monin paikoin Salpausselkien alueella. Sen elinpaikat ovat olleet suurien, suljettujen soramonttujen pohjalla Kontiolahden Lehmon paikan tapaan tai ratavarsilla ja -pihoilla, joilla on kasvanut idänkeulankärkeä tai perhosen toista ravintokasvia masmaloa.

Suomessa olisi helppo hyödyntää harjulajiston suojelussa erilaisia tie-, rata- ja johtolinjoja sekä lentokenttiä.

Tutkija, perhosasiantuntija Jaakko Kullberg

– Paikkoja on tuhoutunut vesakko- ja rikkaruohomyrkytyksissä, rakennusprojekteissa ja umpeenkasvun ja ajattelemattoman viherrakentamisen seurauksena.

Kontiolahden pikkusinisiivet löytyivät jo parikymmentä vuotta sitten ja paikallaisten perhosharrastajien aktiivisuuden ansioista niiden elinalue suojeltiin silloin. Jos pikkusinisiipiä tai muita harvinaisia perhosia löytyy, niitä voitaisiin auttaa aika helposti, pohtii Jaakko Kullberg.

– Suomessa olisi helppo hyödyntää harjulajiston suojelussa erilaisia tie-, rata- ja johtolinjoja sekä lentokenttiä. Työn vain pitäisi olla suunnitelmallisempaa. Nyt potentiaaliset hyvät elinympäristöt usein tuhotaan multaamalla ja samalla levittämällä lupiinia ja muita haitallisia vieraslajeja.

Antti Suontama tutkii kasvillisuutta.
Avoimet sorarinteet ovat idänkeulankärjen ja pikkusinisiiven elinehto. Antti Suontama tutkii kasvillisuutta.Tanja Perkkiö / Yle

Kontiolahden Soralassa on jo tehty suunnitelmat umpeenkasvamisen estämiseksi. Alueelle toivotaan myös perhosystävällisiä rakentajia.

– Hiekkaiset rinteet pidetään avoimina tarvittaessa vaikka ajamalla niillä mönkijöillä. Metsittyminen estetään niittämällä ylimääräiset kasvit, kuten puuntaimet. Alueella on myös pulkkamäki, joten se rinne pysyy hyvin avoimena. Perhosen vuoksi ei siis tarvitse vältellä poluilla kulkemista ja tallaamista vaan päinvastoin, ympäristöpäällikkö Antti Suontama neuvoo.

Kun maanvaihto- ja rakennustyöt entisellä soranottoalueella on tehty, Kontiolahden kunta ryhtyy myymään omakotitalotontteja rakentajille. Soralan teille tulee perhosaiheiset nimet.

– Toivomme ja kannustamme, että ainakin muutama asukas tekisi pihastaan ns. perhospihan eli antaisi siihen kasvaa luonnonkasveja kylvetyn nurmikon sijaan. Sellainen perhospiha olisi myös helppohoitoinen, Antti Suontama vinkkaa.