USA:n viinimekassa ilmiriita ympäristönsuojelusta – ”Meidät on mustamaalattu!”

Kansalaisaloite viinitarhojen rajoittamisesta sai Kalifornian maailmankuulun Napan alueen viininviljelijät vihanpitoon ja rikkoi vuosikymmenien ystävyyssuhteita.

viininviljely
Stuart Smith seisoo viiniviljelmiensä keskellä
Stuart Smith on loukkaantunut suojelualoitteen kampanjoinnista, joka hänen mielestään on syyllistänyt itsensä kaltaiset ympäristötietoiset viininviljelijät.Nina Svahn / Yle

Stuart Smith on silmin nähden tuohtunut. Hän osaa tehdä makuaisteja hivelevää viiniä, mutta nyt suussa on karvas maku. Smith kokee, että hänen pitkää uraansa Kalifornian maailmankuululla Napan viininviljelyalueella on mustamaalattu.

– Olen viljellyt viiniä 48 vuotta ja laittanut aina ympäristön etusijalle. Napa-laakson viljelijät ovat maailman ympäristötietoisimpia. Haemme tasapainoa ympäristön ja maatalouden välille. Ja nyt nämä ihmiset parjaavat ja demonisoivat meitä, Smith sanoo ja kertoo olevansa hyvin loukkaantunut.

”Näillä ihmisillä” Smith tarkoittaa Measure C -nimisen kansalaisaloitteen kannattajia. Aloitteella haluttaisiin rajata Napan piirikunnan viinitilojen laajentamista sekä tammipuiden kaatamista valuma-alueilta. Tavoitteena on suojata Napan vesivarantoja.

Yes on C-kyltti, jota pitävät Mike Hackett, Jim Wilson ja Chris Benz.
Mike Hackett, Jim Wilson ja Chris Benz kampanjoivat saadakseen rajoituksia viinitilojen laajentamiselle.Nina Svahn / Yle

Suojelualoite on jakanut Napan-viininviljelijät jyrkästi kahtia.

Kannattajien joukossa on 89-vuotias Warren Winiarski, joka aloitti viininviljelyn Napa-laaksossa jo 1960-luvulla. Hän nosti Napan viinit maailmanmaineeseen voittaessaan viinikilpailun Ranskassa 40 vuotta sitten, perinteisten ranskalaisvalmistajien nenän edestä.

– Tuolloin viininteko oli enemmän käsityöammatti. Nyt se on kaupallistunut ja Napan alueesta tullut entistä alttiimpi bisnesvaikutukselle, Winiarski sanoo.

Viinintuotannon laajetessa Napa-laakson pohjan tammipuista on kaadettu 95 prosenttia. Suojelualoitteen kannattajien keskuudessa kannetaankin huolta, että tilojen leviäminen jatkuu Napa-laakson rinteillä. Heitä huolettaa, että tuotanto kasvaa ympäristöstä ja vedenriittävyydestä piittaamatta isojen monikansallisten juomajättien vauhdittamana.

Ryan Klobas pitää NO on C-kylttiä.
Napan maanviljelijöiden etujärjestö, Napa County Farm Bureau vastusti Ryan Klobasin johdolla kansalaisaloitetta, koska piti sitä maanviljelyn vastaisena.Nina Svahn / Yle

Tosin ainakin toistaiseksi Napan piirikunnan noin 500 viinitilasta iso osa on Stuart Smithin viinitilan kaltaisia pieniä perheyrityksiä. Heidän etujärjestönsä mukaan suojelualoite olisi haitallinen juuri pientiloille.

– Emme ole harrastelijoita, teemme kuusipäiväistä työviikkoa veljeni kanssa. Sadonkorjuun aikana seitsenpäiväistä. Emme katso hyvällä niitä, jotka kuvittelevat kaikkia viinintuottajia Piilaakson ökyrikkaiksi.

Napa Valley –kyltti auringonlaskussa.
Napa-laakso on Yhdysvaltain tunnetuimpia viinintuotantoalueita. Noin 50 kilometriä pitkässä laaksossa viinitiloja on noin 500.Nina Svahn / Yle

Kuivaviljelyn pioneeri tyrmistynyt vedentuhlausleimasta

Smith on omalla Smith-Madrone-tilallaan ollut etujoukoissa kehittämässä lähes täysin ilman kastelua selviävää viininviljelyä, niin sanottua kuivaviljelyä. Smithiä kismittääkin silmin nähden, että vain suojelualoitteen kannattajat näyttäytyvät vesivarantojen suojelijoina.

– Kuka selväjärkinen voisi olla puhdasta vettä ja tammipuita vastaan? On päivänselvää, ettei kukaan, Smith sanoo.

Stuart nyppii viinilehtiä
Smith on kehittänyt viiniviljelmillään kuivaviljelyä, jossa köynnöksiä ei kastella juuri lainkaan.Nina Svahn / Yle

Hänen mukaansa kansalaisaloitteen laatijat perustavat suojeluargumenttinsa tieteellisesti väärin.

– He kuvittelevat, että kun jättää metsän luonnontilaan, se tuottaa ja sitoo enemmän vettä. Todellisuudessa pitkään hoitamattomana olleesta metsästä tulee puiden ja pensaiden ryteikkö, joka kestää vähemmän kuivuutta.

Kansalaisaloite haluaa turvata tulevaisuuden

Suojelualoitteen laatijat haluaisivat, että Napa-laaksossa toimittaisiin samoin ympäristönsuojelullisin periaattein kuin muualla, eikä tehtäisi avohakkuita viiniviljelmien tieltä. Warren Winiarski sanoo olevansa hyvin huolissaan tulevaisuudesta. Hän muistuttaa, että Kaliforniassa on jo alueita, joissa vedenvähyys aiheuttaa ongelmia.

– Voisimme jatkaa täällä entiseen tapaan, mutta ihan tässä lähelläkin on ylenpalttisesti kehitettyjä alueita, joissa joudutaan jo säännöstelemään vedenkäyttöä. Siellä ihmiset käyttävät veden kahdesti ja ottavat vain 45 sekunnin suihkuja.

Lähikuva vedenkastelulaitteesta.
Vedestä on jo pulaa monella alueella Kaliforniassa. Ilmastonmuutoksen uskotaan pahentavan ongelmaa.Nina Svahn / Yle

Winiarskin mukaan liikakehitys on kuin liian monta lammasta samalla laitumella. Lopulta koko lauma kuolee.

– Aloitteemme ei ole maanviljelyn vastainen. Se ei myöskään vastusta uusia viiniviljelmiä. Sen sijaan vastustamme uusien viiniviljelmien tekemistä vesien valuma-alueelle, tammimetsiin, Winiarski tähdentää.

Winiarskin ja muiden suojelualoitteen kannattajien viesti jarrujen lyömisestä Napan kehittämiselle jäi kuitenkin täpärästi äänestyksessä hyväksymättä. Nyt he pohtivat pääsisivätkö viininviljelijät keskenään sopuun erityisestä puunsuojelusertifikaatista, jollaisen tammipuita säästävä viinitila voisi pullojensa kylkeen saada.

Helppoa samaan pöytään istuminen tuskin on, sillä riitely kansalaisaloitteesta on jättänyt syvät haavat itsensä mustamaalatuiksi kokeneille aloitteen vastustajille.

– Kielenkäyttö on ollut kovaa ja tuomitsevaa, ja se tuli sellaisilta ihmisiltä, jotka olen tuntenut 40 vuotta. Toivottavasti aika parantaa, mutta vielä en ole valmis tekemään sovintoa, Stuart Smith toteaa.