Kreikka sai taas rahoitussiivun – mutta ei, kriisi ei ole ohi vieläkään

Kreikan viime viikolla euromailta saama velkahelpotus ei riitä vieläkään päättämään kahdeksan vuotta jatkunutta talouskriisiä.

Kreikka
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras tuulettaa kravatillaan.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras 22. kesäkuuta. Kreikka sai euromailta velkahelpotusta viime viikolla.Yannis Kolesidis / EPA

Kreikan talouskriisin päättymistä ehdittiin jo hehkuttaa viime viikolla, kun euromaat sopivat viimeisen, 15 miljardin euron suuruisen lainaerän maksamisesta.

Ilo oli vahvasti ennenaikaista, sanoo Kreikan maineikas entinen valtiovarainministeri George Papaconstantinou - mies, joka kertoi synkän totuuden maan taloustilanteesta, kun tuli ministeriksi lokakuussa 2009.

Julki tullut massiivinen budjettivaje käynnisti saman tien koko euroaluetta vavisuttaneen talouskriisin.

Kahdeksan vuoden kriisi takana?

Muun muassa EU:n talouskomissaari sanoi viime viikolla, että nyt kriisi on jätetty taakse.

Papaconstantinou sanoo Politico-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) olevansa eri mieltä.

– Se oli tärkeä hetki, mutta ei tarkoita kriisin päättymistä. Sopimuksella ostettiin Kreikalle aikaa, Papaconstantinou sanoo.

Professorina Firenzessä toimivan Papaconstantinoun mielestä ongelmana on se, että maan kassa menee kulutukseen, eikä lainojen vakuuksiin, joiden avulla ankaria lainakorkoja olisi voitu hillitä.

Kreikan entinen valtionvarainministeri George Papaconstantinou tammikuussa 2013.
Kreikan entinen valtionvarainministeri George Papaconstantinou tammikuussa 2013.Alexandros Vlachos / EPA

Toinen ongelma on se, että talouskasvu ei ole juuri herännyt (siirryt toiseen palveluun).

Kreikan talous on supistunut 2010-luvulla jopa yhdeksän prosentin vuosivauhdilla. Viime vuonna kasvua kertyi vaatimaton 1,4 prosenttia. Työttömiä on yli 20 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) työvoimasta.

Viimeisen rahoituserän lisäksi euromaat pidensivät jo myönnettyjen lainojen takaisinmaksuaikaa kymmenellä vuodella 2033 saakka.

Syyskuussa lainanhakuun

Kahden kuukauden kuluttua Kreikan pitäisi pystyä palaamaan markkinoille hakemaan rahoitusta omin voimin, ilman euromaiden rahoitusmekanismin tukea.

Markkinoilla arvioidaan että Kreikka voisi olla hakemassa lainaa syyskuussa.

Nordean päästrategin Jan von Gerichin mukaan markkinakorkojen perusteella se saisi silloin kymmenen vuoden lainaa noin neljän prosentin korolla.

– Se ei ole vielä pelottava korko, mutta esimerkiksi Saksaan verrattuna ero on merkittävä, von Gerich vertaa.

Saksa maksaa saman pituisesta lainasta 0,3 prosentin korkoa.

Vaalit vaikeuttavat säästämistä

Lainan hinta riippuu markkinoiden luottamuksesta Kreikkaa kohtaan. Sitä pitäisi vahvistaa pienentämällä julkisen talouden alijäämää.

Mutta ensi vuoden vaaleissa poliitikoilla saattaa olla vaikeuksia selittää äänestäjille, miksi kovia veroja pitää maksaa vain ulkomaisten velkojien saamisten turvaamiseksi.

– En hetkeäkään usko, että nyt saaduilla helpotuksilla he tulevat velkoja maksamaan takaisin.

Von Gerichin mukaan on todennäköistä, että Kreikan velkoja annetaan joko anteeksi, tai tehdään kuten nyt eli lykätään takaisinmaksuja tulevaisuuteen ja “pidetään yllä kuvaa että silloin sitten Kreikka maksaa”.

Lainojen takaisinmaksujen venyttämisen tavoitteena on ongelmien lykkääminen. Pahinta koko eurovaluutalle olisi, jos Kreikka vain päättäisi jättää velkojaan maksamatta.

Laina-aikojen venyttämisellä saadaan apua myös inflaatiosta. Kun rahan arvo laskee, Kreikka maksaisi takaisin vähemmän kuin on saanut.

– Osa päättäjistä toivoo tätä ehkä salaisesti, mutta näillä inflaatiotasoilla se on hyvin pitkä tie, von Gerich sanoo.

Hän on maineikkaan ex-kreikkalaisministerin kanssa samaa mieltä.

–Kreikan ongelmat eivät ole takana, vaikka nyt liikkumatilaa onkin ainakin loppuvuoden ajaksi.

Korjaus 28.6.2018 klo 18.14 : Lainojen takaisinmaksuaikaa jatkettiin vuoteen 2033 asti eikä 2023.