"Yhtä akkaa roudataan täällä kuntouttavan työtoiminnan nimissä" – Työministerikin myöntää, että osa työttömistä roikkuu turhaan aktiivimallissa

Pitkäaikaistyötön Elina Eriksson kuskataan viikoittain veneellä ja bussilla kuntouttavaan työtoimintaan, jotta aktiivimalli ei leikkaisi työttömyysturvaa. Työllistymistä touhu ei ainakaan tilastojen mukaan edistä.

työttömyysturvan aktiivimalli
"Yhtä akkaa roudataan kuntouttavan työtoiminnan nimissä"
"Yhtä akkaa roudataan kuntouttavan työtoiminnan nimissä"

Katso miehensä tapaturmaisen kuoleman jälkeen yksin saareen asumaan jääneen Elina Erikssonin tarina yllä olevasta minidokumentista.

Kesäaamu Sipoon saaressa on aurinkoinen. Pitkäaikaistyötön laborantti Elina Eriksson odottaa laiturilla venettä ja valmistautuu viikoittaiseen aktiivimallirupeamaansa: neljän tunnin kuntouttavaan työtoimintaan, jolloin hän työskentelee vanhusten palvelutalossa Söderkullassa.

Yhteysalus saapuu. Eriksson on tilannut merimatkan puhelimitse jo edellisiltana, sillä muuta julkista yhteyttä mantereelle ei kotisaaresta ole.

Satamasta matka jatkuu bussilla. Linja-autokulut maksaa kunta, sosiaalitoimisto on antanut siitä erikseen ratkaisun.

Eriksson puistelee päätään. Yhden työttömän ympärillä pyörivässä aktiivimallirumbassa alkaa hänen mielestään olla jo koomisia piirteitä. Jos ei muu, niin ainakin liikenne surraa aktiivisena.

– Onko kannattavaa, että yhtä akkaa roudataan saaresta eestaas kuntouttavan työtoiminnan nimissä, hän nauraa pienen Pörtö Linen aluksen ainoana matkustajana.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Elina Eriksson
Elina Eriksson työskenteli pitkään kemian laboranttina.Antti Kolppo / Yle

Aktiivimallin virallinen tavoite on edistää työllistymistä, eikä siirrellä ihmisiä palvelusta toiseen, jotta nämä välttyisivät työttömyysturvan leikkauksilta.

Erikssonin mukaan hänen tapauksessaan on kuitenkin kyse juuri siitä, ihmisen siirtelystä. Hän teki pitkän työuran kemian laboranttina, mutta jäi työttömäksi sen jälkeen, kun joutui vuonna 2013 lonkkaleikkaukseen.

– Tämä on mielenvirkistystoimintaa. Mutta ei tämä työnhaussa auta yhtään mitään, Eriksson sanoo.

Matka kuntouttavaan työtoimintaan toistuu kaksi kertaa viikossa, kolmen kuukauden ajan. Aktivointitoimien vaihtoehtona olisi leikkuri ja mahdollisesti toimeentuloluukku.

Lindström myöntää: ihmisiä on ihan väärissä toimissa

Erikssonin havainto täsmää todellisuuden kanssa: kuntouttava työtoiminta ei juuri työllistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön uusimmasta, vuoden 2014 tilastosta selviää, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista ihmisistä on työllistynyt kaksi prosenttia – siis kaksi ihmistä sadasta. Samantyyppiseen tulokseen päätyy myös VATT:n tutkimus (siirryt toiseen palveluun) tältä vuodelta.

Kuntouttava työtoiminta onkin ensisijaisesti sosiaalipoliittinen keino. Sen tavoitteina on ollut vahvistaa elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä, ei työllistää.

Nyt kuntouttavaa työtoimintaa käytetään yhtenä aktiivimallin keinona. Tämän vuoden toukokuun lopussa kuntouttavassa työtoiminnassa oli Kelan mukaan 24 787 ihmistä, he välttivät sillä aktiivimallin leikkurin. Vuoden 2016 tammikuussa määrä oli 19 286.

Aktiivimallista vastuullinen työministeri Jari Lindström (sin.) myöntää, että osa aktiivimallin toimissa olevista ihmisistä on aivan väärässä paikassa.

– Kyllä, ilman muuta näin voi sanoa. Tämä on yksi yleisimmistä palautteista, joka tulee, kun kierrän ympäri kenttää, kuten TE-toimistoissa: Ihmisiä on väärissä toimenpiteissä, Lindström sanoo.

– Heitä on paljon, jopa kolmannes, ministeri täsmentää.

Jos arvio pitää paikkansa, jopa 8 000 ihmistä käy työttömyysturvan menettämisen uhalla kuntouttavassa työtoiminnassa sen sijaan, että saisi sitä palvelua, josta he, ja sitä kautta yhteiskuntakin hyötyisi: oli se sitten terveyspalveluita, koulutusta, katkaisuhoitoa tai työkyvyttömyyseläkettä.

Valtaosa kuntouttavassa työtoiminnasta olevista on ollut työttömänä yli kaksi vuotta, puhutaan kroonisesti työttömistä. Monen työkyky on alentunut.

– Kuntouttava työtoiminta on tosi tärkeää, mutta hyödytöntä, jos ihmiset eivät oikeasti kuntoudu. Me hukataan tosi paljon resursseja siihen, että ihmiset on väärissä toimenpiteissä, Lindström pohtii.

Kuten tästä jutusta ilmenee, parhaimmillaan kuntouttava työtoiminta voi antaa uuden alun ihmisen elämään ja ehkäistä syrjäytymistä.

Korjaukseen asti tehdään "kuten laki määrää"

Lindström lupaa, että aktiivimallin ongelmiin puututaan, mutta pikaista muutosta ei ole tulossa.

– Aktiivimallin tehdään jatkuvasti täydentäviä toimenpiteitä, mutta jopa asetuksen muuttaminen vie kuukausia, puhumattakaan siitä, jos laki avataan. Joten en uskalla luvata yhtään mitään. Siihen asti toimittava kuten laki määrää, Lindström sanoo.

Vuoden 2017 alussa Lex Lindströmiksi kutsuttu lakimuutos päästi eläketuelle osan 60 vuotta täyttäneistä pitkään työttömänä olleista. Uusi "Lex Lindström" ei ministerin mukaan ole mielekäs ratkaisu.

– Tarkoitus ei ole miettiä, miten mahdollisimman moni pääsisi eläkkeelle, vaan kuinka onnistuttaisiin kuntouttamaan mahdollisimman moni, myös osatyökykyiset työelämään.

Tuntikorvaus 2,25 euroa

Söderkullan palvelutalossa Elina Eriksson on valmistanut asukkaille välipalaa, ja alkaa pestä pyykkiä. Hän viihtyy työssä, mutta korvauksena saatu raha on tulonlähteenä olematon.

Elina Eriksson töissä vanhainkodissa
Eriksson viihtyy vanhusten seurassa.Antti Kolppo / Yle

Neljän tunnin työstä saa aktiivimallin mukaisen, yhdeksän euron kulukorvauksen. Tuntikorvaus on siten 2,25 euroa.

– Sehän on ihan ihmisen pilkkaamista. Olisi nyt vaikka yhdeksän, tai edes kuusi euroa tunnissa, Elina Eriksson sanoo.

Yle uutisoi viime viikolla, että Kelaan tuli kesäkuussa koko maassa ennätyksellisen paljon toimeentulohakemuksia ratkaistavaksi. Kelan eteläisen vakuutuspiirin johtaja Antti Jussila arvioi, että piikissä näkyy osin aktiivimallin työttömyysturvaleikkurin vaikutus.

– Näin on varmaan käynyt, mutta samaan hengenvetoon aktiivisuus on lisääntynyt. Ja se on nimenomaan mallin tavoite eli hyvä asia, työministeri Jari Lindström vastaa.

Työvoimahallinnon perusajatus aktiivimallissa on, että kaikki toiminta ja työnteko on työttömyyttä parempi vaihtoehto. Silloinkin, jos siitä koituisi lisäkustannuksia, tai vaivaa, kuten veneellä pörräämistä edes takaisin saaristossa. Myös työttömyys maksaa yhteiskunnalle.

– Kannustimilla on aina hintalappu, esimerkiksi, ihmisiä kannustetaan muuttamaan työn perässä. Yksittäistapauksissa on mahdotonta sanoa missä raja menee, Lindström sanoo.