Mansikkarikolliset jäävät tänä kesänä nalkkiin – torien myyntikojuja ratsataan uudella työkalulla, joka paljastaa väärentäjät

Suomalainen ja ulkomainen mansikka voidaan ensi kertaa erottaa varmasti toisistaan. Tulevaisuudessa tekniikalla saadaan varmuus muidenkin tuotteiden alkuperästä.

mansikka
mansikkapelto
Luke ja Evira esittelivät uutta tekniikkaa Pekkalan tilalla KärkölässäLauri Rautavuori / Yle

Tuontimarjoja kotimaisena myyvät huijarit ovat yleinen riesa etenkin mansikkabisneksessä. Ilmiölle on nyt kuitenkin olemassa tehokas vastalääke.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskus Luken koostaman tietokannan avulla pystytään lähes pomminvarmasti erottamaan kotimainen mansikka ulkomaisesta.

Tietokanta toimii työkaluna. Tänä kesänä sillä käräytetään väärennettyjen mansikoiden myyjiä keräämällä näytteitä toreilta ympäri Suomen.

Näytteiden ottamisesta vastaavat kuntien ja kaupunkien elintarviketarkastajat.

"Sen kuin vaihdoit laatikkoa ja se oli siinä"

Hankkeesta on ollut konkreettista hyötyä jo ennen kuin pistotarkastukset aloitettiin. Kun tekniikasta uutisoitiin viime kesänä Suomessa, huomattiin toreilla mielenkiintoinen ilmiö.

– Seuraavana päivänä myynnissä olikin huomattava osa espanjalaista ja ruotsalaista mansikkaa kotimaisen rinnalla, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.

Saman ilmiön huomasi myös Eviran tutkimusyksikön johtaja Janne Nieminen.

– On tällä ollut vaikutusta. Väärentäjän riski on kasvanut. Aiemmin se oli helppoa, sen kuin vaihdoit laatikkoa ja se oli siinä. Voitotkin olivat kohtuullisen isoja.

Luken ja Eviran yhteiskäyttölaite
Luken ja Eviran yhteiskäyttölaite. Laitteet ovat isotooppimassaspektometrejä.Eija Tammisalpa / Evira

Sekä kotimaiset viljelijät että myyjät ovat ottaneet hankkeen iloisina vastaan.

– Viljelijä on tietenkin kiinnostunut siitä, että hänen varmasti kotimainen mansikkansa kilpailee omassa sarjassaan. Ulkomaalainen mansikka saa olla vieressä, mutta rehdisti ulkomaalaisena, Miika Ilomäki sanoo.

Mansikanväärentäjät polkevat myös kuluttajan oikeuksia. Ilomäen mukaan kotimaiseksi väitetyissä ulkomaisissa marjoissa on vaarana, ettei ostaja tiedä, onko tuotteesta hänelle haittaa.

Ruotsissa tutkimuksia käytetty oikeudessa

Eviran ja Luken rakentaman tietokannan koostaminen alkoi viime kesänä jakamalla Manner-Suomi viiteenkymmeneen samankokoiseen ruutuun. Jokaisen ruudun sisältä haettiin näytteitä vähintään yhdeltä mansikkatilalta.

Tänä kesänä kantaa täydennetään, ja Ahvenanmaankin mansikasta on jo kerätty näytteitä.

– Tietokannan avulla näemme suomalaisen mansikan profiilin. Jos mansikka poikkeaa siitä, se ei ole kotimainen, Janne Nieminen Evirasta selittää.

Ruotsissa vastaavaa tekniikkaa hyödynnetään jo aktiivisesti, ja sitä on käytetty EU:n alueella oikeustapauksissa.

mansikka
Lauri Rautavuori / Yle

Mansikan kauppaketjut voivat olla pitkiä, ja ennen isotooppitekniikkaa marjojen alkuperästä oli vaikea saada luotettavaa tietoa. Menetelmää laajennetaan tulevaisuudessa muihinkin tuotteisiin, esimerkiksi lihaan.

Janne Niemisen mukaan mansikkatutkimus onkin vain osa isompaa kuvaa.

– Puhutaan ruokajärjestelmästä, johon kuuluu tuotteiden alkuperän tietäminen. Silloin järjestelmä pysyy eheänä. Jos tuote on jostain muualta kuin sanotaan, ei riskiarvio enää toimi yhtä hyvin.

Väärennettyjä mansikoita seulovassa hankkeessa ovat mukana Luken ja Eviran lisäksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n Marjaosaamiskeskus ja Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys.

Hankkeen rahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö sekä marjanviljelijäyhdistykset ja marjaelinkeinon edustajat.