EU-johtajien reseptit Euroopan "kohtalonkysymykseen": Käsittelykeskukset ja palautussopimukset

Kokous alkoi kriisitunnelmissa, vaikka Eurooppaan pyrkijöiden määrä on vähentynyt. Suomi neuvottelee Saksan kanssa kahdenvälisestä turvapaikanhakijoiden palautussopimuksesta.

turvapaikanhaku
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa huippukokouksessa torstaina.
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa huippukokouksessa torstaina.Stephanie Lecocq / EPA

BrysselEU-maiden johtajat kokoontuivat tänään torstaina kriisitunnelmissa kesäkuun huippukokoukseen, jota Saksan liittokansleri Angela Merkel luonnehti aamulla EU:n "kohtalonhetkeksi". Pöydällä on jäsenmaita syvästi jakava kysymys siitä, miten maahanmuuttokysymys ratkaistaan.

Unkarin pääministeri Viktor Orbàn sanoi tullessaan kokoukseen, että "kansa" haluaa lopettaa maahanmuuton Eurooppaan, ja palauttaa kotimaihinsa ne, jotka ovat jo tulleet. Toimittaja huomautti Orbànille, että Unkariin ei tule käytännössä lainkaan maahanmuuttajia.

– Tule Unkarin etelärajalle ja katso ympärillesi, Orbàn sanoi.

– Olen käynyt rajalla. Siellä ei ole ketään, toimittaja vastasi.

Vastauksena Orbàn toisti sanomansa, että maahanmuuttajien "invaasio" pitää lopettaa, tarvittaessa vahvemman rajavalvonnan kautta.

Määrät vähentyneet

Eurooppaan pyrkijöiden määrät ovat kuitenkin tilastojenkin mukaan alentuneet jo vuotta 2015 edeltäneelle tasolle. EU:n turvapaikkaviraston lukujen mukaan unionin alueella jätettiin alkuvuodesta noin 50 000 turvapaikkahakemusta kuukaudessa.

Siitä huolimatta kriisitunnelmissa oli Orbànin ja Merkelin lisäksi joukko muitakin EU-johtajia.

Italian vastavalittu pääministeri Giuseppe Conte uhkasi jättää kokouksen päätelmät allekirjoittamatta, ellei Italia saa tukea vaatimuksilleen.

– Italia ei kaipaa enää sanoja tai lausuntoja, tarvitsemme konkreettisia tekoja. Siinä mielessä tämä kokous on meille vedenjakaja, Conte sanoi ensimmäisen huippukokouksensa alla.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz uskoo kokouksen kääntävän maahanmuuttopolitiikan suunnan.

– Laittomasti Eurooppaan saapuvien ihmisten määrää täytyy vähentää. Uskon, että se on nyt mahdollista, Kurz sanoi.

Suomi neuvottelee Saksan kanssa

Saksa haluaa ryhtyä suitsimaan turvapaikanhakijoiden liikkeitä EU-maiden välillä. Sisäministeri Horst Seehofer aikoo aloittaa tarkastukset Saksan rajoilla, jos asiaan ei löydy eurooppalaista ratkaisua kesäkuun loppuun mennessä.

Liittokansleri Angela Merkel yrittää ratkaista tukalaa sisäpoliittista ongelmaa neuvottelemalla kahdenvälisiä sopimuksia hakijoiden palautuksista muiden jäsenmaiden kanssa. Suomikin käy Saksan kanssa neuvotteluja palautussopimuksesta.

– Meillä ei ole mitään syytä vastustaa Saksan pyyntöä. Itsekin näemme, että se [palautuskäytäntö] toimii tehottomasti, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi.

Nykyisellään turvapaikanhakijan palauttaminen EU:n sisällä maahan, johon hän on rekisteröitynyt, kestää useita kuukausia. Kahdenvälisten sopimusten tarkoitus on merkittävästi lyhentää tätä aikaa. Sipilän mukaan neuvotteluissa Saksan kanssa on mukana kymmenkunta maata.

Suomen ja Saksan välisen sopimuksen syntyminen ei kuitenkaan vaikuttaisi Suomessa nyt olevien turvapaikanhakijoiden asemaan, sillä Sipilän mukaan sopimus koskisi vain sen solmimispäivän jälkeen maahan saapuneita ihmisiä.

Tarkoitus ei ole myöskään puuttua Dublin-asetuksen perusperiaatteeseen, että turvapaikkahakemuksen käsittelee se maa, johon hakija on ensimmäiseksi saapunut

Odotukset pudonneet

Vielä muutama kuukausi sitten tämän päivän kokouksesta odotettiin suurta ratkaisua EU:n turvapaikkasääntöjen uudistukseen, mutta odotukset ovat laskeneet tasaisesti. Jäsenmaiden kannat ovat etääntyneet toisistaan.

Kun asiaa käsiteltiin viimeksi sisäministereiden kesken kesäkuun alussa, pöydällä olevan kompromissin torppasivat paitsi Visegrad-maat Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari, myös esimerkiksi Italia, Itävalta ja Espanja.

Niinpä huippukokous keskittyykin maahanmuuttajien määrän vähentämiseen. Tässä päällimmäinen idea on purkaa merestä pelastetut ihmiset keskuksiin esimerkiksi Afrikan pohjoisrannikolle, ja käsitellä heidän asiansa siellä.

Kokouksessa keskustellaan myös EU:n rajavartioinnin tehostamisesta. Komissio on ehdottanut 10 000 rajavartijan palkkaamista EU-virasto Frontexin palvelukseen. Suomi suhtautuu tähän varauksella.

– Rajavalvonta on jokaisen jäsenmaan oma asia. Suomi haluaa pitää siitä tiukasti kiinni tästä eteenpäinkin, pääministeri Sipilä sanoi.

Kokouksen puheenjohtaja Donald Tusk sanoi Twitterissä, että joku voi pitää hänen esityksiään rajavalvonnan tiukentamisesta kovina.

– Mutta luottakaa minuun. Jos emme sovi näistä, saatte nähdä todella kovia ehdotuksia todella kovilta tyypeiltä, Tusk twiittasi.