Tytöt vetivät junan hätäjarrua auttaakseen naista Helsingissä, saivat palkkioksi sakoilla uhkailua – Milloin hätäjarrua saa käyttää ja milloin ei?

Nuoret pysäyttivät junan, koska naisen pienet lapset olivat jääneet keskenään laiturille.

rautatieliikenne
Lähijuna Pasilan asemalla.
Lähijuna Pasilan asemalla. Arkistokuva.Petra Thilman / Yle

Kesäkuun puolivälissä kaksi teinityttöä istui junassa Pasilasta Helsinkiin, kun vaunuun ryntäsi panikoiva nainen, joka etsi hätäjarrua.

Nainen oli ollut aikeissa jäädä junasta Pasilan asemalla, mutta oli palannut junaan hakemaan unohtunutta laukkuaan. Kun nainen oli vielä sisällä junassa, sen ovet sulkeutuivat ja juna jatkoi matkaansa. Laiturille jäivät naisen 2- ja 4-vuotiaat lapset.

Naisen pyynnöstä ja muiden matkustajien kehotuksesta tytöt päättivät vetää hätäjarrusta. Junan pysähdyttyä konduktööri ja kaksi vartijaa saapuivat vaunuun ja halusivat tietää, kuka veti jarrusta.

Tässä vaiheessa jarruttamista pyytänyt nainen poistui junasta etsimään lapsiaan eikä enää palannut.

Teinityttöjen äiti kertoo Yle Svenskalle, että vaunuun tuli lisää vartijoita, jotka alkoivat uhkailla tyttöjä kovilla sakoilla. Äidin mukaan vartijat saattoivat tytöt ulos junasta ja hetken kuluttua päästivät nämä lähtemään soitettuaan ensin esimiehelleen.

Tyttöjen äiti haluaa esiintyä jutussa nimettömänä, koska kertoo tilanteen olleen tyttärilleen rankka. Hän kertoo nuorten olleen peloissaan vartijoiden käytöksestä.

– Tytöt halusivat vain auttaa, ja vartijat käyttäytyivät kuin olisivat olleet poliisielokuvassa. He olivat kiinnostuneita vain siitä, kuka veti hätäjarrusta eikä siitä, mitä tapahtui, äiti sanoo.

Äidin mielestä tyttöjä kohdeltiin tilanteessa epäoikeudenmukaisesti. Lisäksi hän haluaisi VR:n tiedottavan nykyistä paremmin siitä, milloin matkustajat saavat käyttää hätäjarrua ja mitä muuta he voivat hätätilanteessa tehdä.

Vedä hätäjarrusta, jos henki tai terveys on vaarassa

VR:n viestintäpäällikkö Janna Viisterä kertoo, että vahingossa junaan jääminen ei periaatteessa riitä syyksi hätäjarrutukselle.

– Yleensä tällaisissa tapauksissa, kun aikuinen ihminen ei jostakin syystä ehdi poistua junasta ajoissa, hätäjarrua ei ole lupa käyttää. Mutta koska nyt oli kyse laiturille jääneistä pienistä lapsista, arvioimme tilanteen uudelleen, Viisterä sanoo.

Hätäjarru on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa ihmisen henki tai terveys on välittömässä vaarassa ja junan pysäyttäminen voi estää onnettomuuden. Esimerkiksi jos joku on putoamassa liikkuvasta junasta tai junassa syttyy tulipalo, matkustajilla on Viisterän mukaan lupa pysäyttää juna.

Sen sijaan sairastapauksissa hätäjarrua ei saa vetää, vaan matkustajien pitää soittaa hätäkeskukseen. Sieltä annetaan toimintaohjeet tilanteeseen. Viisterä kertoo, että laiturille jääneiden lasten tapauksessa matkustajien olisi pitänyt soittaa veturinkuljettajalle.

– Paikallisjunissa on aina puhelinnumero, jota matkustajat voivat käyttää saadakseen hätätilanteessa yhteyden veturinkuljettajaan. Kuljettaja on aina se henkilö, joka vastaa lähijunassa turvallisuudesta. Jos junassa on konduktöörejä, matkustajat voivat ottaa yhteyttä heihinkin, VR:n Viisterä kertoo.

Tyttöjen äiti kertoo, että pysäytetyn junan matkustajat olivat yrittäneet ennen jarrutusta soittaa kuljettajalle vaunussa olleella hätäpuhelimella, mutta puhelin ei ollut toiminut.

Viisterän mukaan junien hätäjarruja käytetään vain harvoin. Vain harvassa tapauksessa syynä on kiusanteko tai ilkivalta.

Lue myös:

Tonårsflickor drog i nödbromsen för att hjälpa panikslagen mamma - hotades med böter av fem väktare