Tuleva viikko on ratkaiseva lohen nousun kannalta – lohen lipposaalis alkoi parantua vasta loppua kohden

Kukkolankoskella lohta lipotaan kolmen viikon ajan, mutta paikallisten mielestä yksi lisäviikko ei olisi pahitteeksi.

lohi
Lippoaja Kukkolankoskella.
Riikka Rautiainen/Yle

Lohennousu Tornion-Muonionjokeen on vilkastumassa. Tällä hetkellä kaikuluotaimien ohi on mennyt arviolta 17 000 lohta. Se on enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

– Seuraava viikko on ratkaiseva lohennousun kannalta ja näyttää, millainen tästä kesästä tulee, arvioi tutkija Ville Vähä Luonnonvarakeskuksesta.

Tornion-Muonionjokeen odotetaan palaavaksi noin 60 000 kalaa. Se on enemmän kuin viime vuonna, jolloin määrä jäi ennakoitua alhaisemmaksi, noin 40 000 kalaan. Luvuissa ollaan kuitenkin kaukana mittaushistorian huippuvuosista.

Vuosina 2014 ja 2016 Tornion-Muonionjokeen nousi noin 100 000 lohta. Vuonna 2015 määräksi mitattiin noin 58 000 lohta.

Vuonna 2009 alkaneen seurannan aikana vähiten lohia on noussut vuonna 2010, jolloin määräksi laskettiin noin 17 200 lohta. Seurantavuosien 2009–2017 keskiarvo on ollut noin 54 000 lohta.

Vähän mukaan juhannuksena tulleiden vesisateiden uskotaan hidastaneen jonkin verran lohennousua kotijokeen. Suurempi merkitys vaelluksen ajoittumiselle on kuitenkin Itämerellä vallitsevilla olosuhteilla.

Lohen lippoaminen on päättymässä Kukkolankoskella

Kun monet viehekalastajat vasta suunnittelevat kesän pyyntireissua Tornion-Muonionjoelle, on lohen lippopyynti Tornion Kukkolankoskella päättymässä.

Paikallisten lippopyynti on rajattu kolmeen viikkoon kesäkuussa ja aivan kuin lippomiesten kiusaksi, on parhaita saaliita alettu nostaa vasta pyynnin viimeisinä päivinä.

Kun pyyntiaikaa on jäljellä vajaat kaksi vuorokautta, on saaliiksi saatu 70-80 lohta. Kahtena edellisenä kesänä kolmen viikon saalis on ollut 100-200 kalaa.

Kukkolankoskella lohta käy vuorollaan lippoamassa noin puolen sataa miestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kosken partaalle on tehty tänäkin kesänä monta turhaa reissua.

– Viime vuonna sain kuusi lohta, mutta tänä vuonna olen saanut vain yhden. Tuntemuksia on ollut enemmänkin, mutta ne eivät ole olleet minun kalojani, kun eivät ole menneet lippoon, naurahtaa torniolainen Janne Keränen, joka on liponnut vasta puolenkymmentä kesää.

Viehekalastusta Kukkolankosekella.
Riikka Rautiainen/Yle

Lipporingissä on puolen sataa pyytäjää

Vähäinen lohisaalis ei lippomiehiä tunnu häiritsevän, sillä vanhaa pyyntikulttuuria pidetään yllä myös matkailijoiden houkuttelemiseksi. Paikallisille suurempi merkitys onkin loppukesään ajoittuvalla siian lippouksella kuin lohenpyynnillä.

Lisäksi paikalliset tietävät, että alati muuttuva koski kivineen on haastava paikka kokeneillekin pyytäjille.

– Kyllä ensimmäinen kerta talven jälkeen on aina opettelua, kun koskessa paikat muuttuvat. Lippoamiseen täytyy ottaa aina tuntumaa, kuvailee koski-isäntä Risto Leinonen, joka on liponnut Kukkolankoskella yli 50 vuotta.

Kukkolankoskella lohta käy vuorollaan lippoamassa noin puolen sataa miestä. Lippovuoro vaihtuu viiden minuutin välein, jos renkuille on ruuhkaa.

– Tämä on ihan riittävä aika, sillä eihän rautaa olevaa raskasta lohilippoa jaksaisi edes pidellä paljon pidempää aikaa, kuvailee Leinonen.

Lohta lipotaan kolme viikkoa eikä maa- ja metsätalousminiseriössä ole ainakaan toistaiseksi suostuttu kyläläisten ehdottamaan kuukauden mittaiseen pyyntikauteen.

– Yksi lisäviikko vähentäisi ruuhkaa suosituimpina aikoina ja saalista saataisiin varmasti paremmin, kun lohi ehtisi nousta Tornionjokeen, sanoo Leinonen.