Pulujen valtaamasta autiotalosta kuoriutui yksi Porin asuntomessujen kiinnostavimmista kohteista: ”Ei aina tarvitse rakentaa uutta”

Yli 80 vuotta vanha, ränsistynyt, mutta suojeltu talo olisi voinut koitua Porin asuntomessualueen riesaksi. Vanhoihin taloihin hurahtaneet olivat kuitenkin valmiita tekemään mitä vain sen kunnostamiseksi.

asuntomessut
Pulu ränsistyneen keittiön lavuaarissa
Porin asuntomessukohteen lavuaarissa asui puluja vielä kaksi vuotta sitten.Kati Rantala / Yle

Pajunoksat puskivat nurkista ja vesi juoksi solkenaan rikkinäisen katon läpi. Linnut lentelivät avonaisista ikkunoista ja lavuaaria ne pitivät pesänään. Siitä huolimatta talolle olisi riittänyt ostajia.

Kaksi vuotta sitten se oli kuuma puheenaihe Porissa. Keskellä tulevaa asuntomessualuetta tönöttävä vanha rötiskö kaipasi kunnostusta rajulla kädellä, mutta moni näki sen mahdollisuutena. Hintakaan ei päätä huimannut. Talo sai sen mukaan lempinimensäkin, viiden tonnin talo.

Porin kaupunki päätti myydä sen parhaan kunnostusidean esittävälle ostajalle. Loppumetreillä kuusi innokasta kilpaili siitä, kuka pääsisi toteuttamaan visioitaan.

Porin Karjarannan asuntomessut avataan yleisölle huomenna perjantaina. Tapahtuma jatkuu elokuun 5. päivään saakka.

Piha katolla

Talon uuden isännän Juha Heinon mielikuvitus lähti laukkaamaan jo ennen kuin hän ehti kurkata ikkunoista sisään. Hän oli remontoinut edellistä kotiaan 20 vuotta, joten uusi haaste tuntui mieluisalta.

Erityisesti autovajan suuri katto alkoi kutkuttaa. Siitä saisi hienon pihan talolle, jonka ympärillä oli tonttia vain muutama metri.

Talo, jonka katolla on suuri terassi
Talon piha on rakennettu sen katolle.Päivi Meritähti / Yle

Nyt katolla on 50 neliön lasitettu terassi ja 80 neliötä avonaista tilaa.

– Luvan saaminen kattoterassille oli käytännössä edellytys sille, että tällaiseen projektiin lähdin. Pitäähän kotona olla paikka, jossa voi viettää aikaa myös ulkona.

Taloa ympäröi julkinen puisto, joten maan tasolla omaa rauhaa ei välttämättä olisi tarjolla. Yläilmoissa häiriötä aiheuttavat korkeintaan entiset asukkaat. Pulut ovat tosin jo sovinnolla siirtäneet pesänsä toisaalle.

Aina jotain kesken

Tänä kesänä terassin maisemista saa nauttia myös asuntomessujen yleisö. Ovet aukeavat asuntoonkin, joka on kokenut kahdessa vuodessa täydellisen muodonmuutoksen.

Juha Heino huhkii siellä muutamaa päivää ennen messuja maaliroiskeiden peitossa. Vielä ei ole valmista.

Juha Heino
Juha Heino halusi säilyttää vanhan liukuoven. Elämisen jäljet saavat näkyä.Päivi Meritähti / Yle

Kiire on kova, mutta toisaalta, täysin valmista ei tarvitse ollakaan. Ensi vuonna talossa näyttää jälleen erilaiselta. Esimerkiksi kellariin Heino aikoo rakentaa vielä kaksi makuuhuonetta lisää.

– Talon ei koskaan tarvitse olla valmis. Vanhan talon korjaaja tykkää tehdä jatkuvasti remonttia ja muutella paikkoja. Kuulostaisi tylsältä, jos kaikki olisi heti valmista, hän toteaa.

Heino on saanut pienen vapauden projektissaan, mutta suurimman osan asunnosta on oltava viimeisen päälle, kun messuportit aukevat.

Seinät kaatuivat

Suurin muutos entiseen näkyy heti aulassa. Seinät ovat kaatuneet ja yhtenäistä tilaa on nyt noin 70 neliötä. Aiemmin samalla paikalla oli kolme huonetta, keittiö, eteinen, vessa ja kolme komeroa. Yleiskuva oli siis pelkkää seinää ja pieniä koppeja.

Juha Heino halusi kaataa seinää niin paljon kuin pystyi. Hänen onnekseen talon rakenteet eivät sitä rajoittaneet.

Nyt jäljellä on kattoa tukeva keskipalkki, jonka ympärille kokonaisuus on rakennettu.

Suuri tila vaatii huomiota sisustukseen. Keittiön on istuttava yhteen olohuoneen kanssa.

Ennen remonttia keittiön kaapit olivat keltaiset ja seinät vihreät. Nyt sävyt ovat hillitympiä – valkoista, harmaata ja mustaa.

ruokailuhuone
Vanhat tiilet saivat jäädä esiin ruokailutiloissa.Päivi Meritähti / Yle

Siirtymä olohuoneen puolelle vapauttaa ovelasti värimaailmaa. Esiin jätetyt tiilet johtavat ruskean ja oranssin sävyihin.

Heino ei halua paljastaa kokonaiskuvaa etukäteen, jotta mielikuva tarkentuu vasta paikan päällä.

Sekoitus uutta ja vanhaa

Viiden tonnin talon uuden omistajan kunnostusvisio on selkeä. Hän haluaa säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa.

Lähtökohdat siihen olivat kunnossa. Kun talo rakennettiin 1930-luvulla öljy-yhtiö Shellin käyttöön, ei kustannuksissa säästelty.

– Huomaa, että tilaaja oli iso, eikä laatu ollut rahasta kiinni, Juha Heino toteaa.

Alkuperäisen säilyttäminen oli siis monin paikoin mahdollista ja jos ei ollut, korvasi Heino sen jollain aikakauteen sopivalla.

Makuuhuone heijastuu peileistä.
Uuden ja vanhan yhdisteleminen näkyy muun muassa sisustuksessa. Juha Heino ei halua paljastaa liikaa yksityiskohtia talosta ennen asuntomessuja.Päivi Meritähti / Yle

Varsinaiseen entisöintiin hän ei kuitenkaan lähtenyt. Asunto on tyyliltään sekoitus uutta ja vanhaa. Sen huomaa pienissä asioissa. Esimerkiksi pintapuolisesti uudisteluilta näyttäviä huoneita yhdistää vanha, jykevä liukuovi.

Miksi hankkia uutta, jos vanhan voi kunnostaa

Juha Heino

Paikoin vanhan tunnistamiseksi pitää sukeltaa pintaa syvemmälle. Esimerkiksi ulko-oven edustalla olevan valaisimen pohjat on jätetty paikoilleen.

– Miksi hankkia uutta, jos vanhan voi kunnostaa, Heino toteaa.

Muualta tuoduista vanhoista vaikutteista Heino mainitsee kierreportaat. Ne ovat hänen oma suosikkinsa talossa. Hän on säilyttänyt portaita varastossaan jo vuosien ajan, etsien niille sopivaa paikkaa. Tästä talosta ne löysivät kodin.

kierreportaat
Kierreportaat ovat odottaneet oikean kodin löytymistä varastossa jo vuosien ajan.Päivi Meritähti / Yle

Vanhaa kannattaa vaalia

Viiden tonnin talon hinta on monikymmenkertaistunut uuden omistajansa mukaan kahdessa vuodessa. Budjetti on pysynyt edes jossain määrin kurissa juuri kierrätyksen ansiosta.

Juha Heino on kerännyt materiaaleja muun muassa kierrätysliikkeistä ja purkutaloista.

– Harvoin niissä vanhoissa mitään vikaa on. Liian paljon tavaraa päätyy kaatopaikalle. Toivon, että muutkin ymmärtäisivät, ettei aina tarvitse rakentaa uutta ja uusilla materiaaleilla.

Kaikki osaavat varmasti tehdä itsekin jotain, tai sitten oppivat matkan varrella.

Juha Heino

Heino haluaakin tarjota messukävijöille inspiraatiota vanhan kunnostamiseen. Ainakin sitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan kokeilla.

– Kaikki osaavat varmasti tehdä itsekin jotain, tai sitten oppivat matkan varrella.

Heinon perhe ja ystävät ovat rapsutelleet vanhoja maalipintoja ja sutineet uusia tilalle. He ovat nikkaroineet ja näpertäneet, kukin omien taitojensa mukaan. Toki näin suuren projektin valmistuminen on vaatinut myös ammattitaitoa.

Messuilla yleisö voi arvioida, miten kunnostus on onnistunut.

Mutta mikä tärkeintä, Heino itse on kotiinsa tyytyväinen.

– Kunhan vielä pääsisi tänne muuttamaan.