Juopottelua, kiroilua ja "pissakakkanusu"-vitsejä – pitäisikö kesäteatterissa olla ikäraja?

Teatteriohjaajien mukaan vaikeatkin aiheet sopivat lapsille, kunhan käsittelytapa on oikea.

kesäteatterit
Nainen kassan äärellä ja puolialastomnia miehiä.
Lapinjärven kesäteatterin näytelmässä oli vuonna 2015 paljasta pintaa, itäprostituutiota ja politiikkaa.Yle

Kliseiseen kesäteatterikuvastoon kuuluvat polkupyörää taluttava juopunut poikamies, kylänmiehet vilvoittelemassa saunan jälkeen, naisella vähän paljasta pintaa ja kolme numeroa liian pieni mekko. Teatteriohjaaja Tomi Kervinen ei veisi omia lapsiaan katsomaan sellaista kesäteatteria.

Kervisen mukaan kesäteatterin näytelmissä olisi hyvä olla ikäsuositus, jotta vanhemmat osaisivat paremmin valita lapsille sopivan näytöksen. Hän on koko perheen kesäteatteria tekevän Teatteri-Traktorin taustalla olevan yhdistyksen varapuheenjohtaja.

– Teatteri-Traktorissa olemme puhuneet siitä, kuinka pissakakkanusu-juttuja ei ylipäätään tarvita teatterissa. Ohjaajan on kyllä helppo kiertää tällaiset vitsit, sanoo Outokummusta lähtöisin oleva Kervinen.

– En usko, että sellaiset vitsit olisivat vahingollisia lapsille, mutta onhan se noloa vanhemmillekin, kun ovat tuoneet lapset sellaiseen esitykseen.

Ohjaaja-näyttelijä Kai Paavilainen on samoilla linjoilla: juttuja ei ole pakko viedä navan alle.

– Se on tekijöiden vastuulla, millaista teatteria halutaan tehdä. Asiat voidaan esittää niin monella tavalla. Maalaisjärjen käyttö auttaa, sanoo Paavilainen.

Kuolema, rakkaus ja sota sopivat myös lapsille

Ohjaajat eivät haluaisi automaattisesti laittaa ikärajaa näytelmälle vain sen takia, että sen aihe on vaikea tai raskas.

– Teatterissa käsitellään hyvin vaikeita teemoja, kuten kuolemaa, rakkautta, vanhemmuutta, sukupolvien välistä eroa, sotaa. Kaikki nämä sopivat pienillekin ihmisille, kunhan käsittelytapa on oikea, sanoo Kervinen.

Kervinen toivookin, että vanhemmat puhuisivat lapsen kanssa näytelmän teemoista jo ennen näytelmää ja että keskustelu jatkuisi sen jälkeen – varsinkin, jos aihe on vaikea.

Paavilainen myöntää, että hänen tämän kesän jälleenraivaajasukupolvesta kertova Maan veri -näytelmänsä ei sovi ihan pikkulapsille joissakin kohtauksissa olevan voimakkaan kielen vuoksi. Mutta vanhempien kanssa saapuville hieman isommille lapsille näytelmä tuo historian havinaa menneiltä päiviltä.

– Näytelmässä on mukana viisi lapsinäyttelijää Vuonislahden seudulta, eikä heille ole tullut traumoja tarinasta, sanoo Paavilainen.

Kervisen mukaan teatteri sopii koko perheelle, vaikka lapsi ei täysin ymmärtäisikään tarinaa tai teemaa. Lapselle kyse on ennemminkin hauskoista hetkistä ja häivähdyksen oloisista mielikuvista.

– Samalla tavalla teatteri voi olla ihmisyyden laboratorio katsojien ja tekijöiden välillä, oli katsoja kaksivuotias tai satavuotias, Kervinen sanoo.