Perusterveet mittauttavat D-vitamiinitasonsa asiantuntijoiden mukaan turhaan: "Hyvinvointialan markkinointi on aika villiä"

Asiantuntijat ovat erimielisiä, kuinka tarpeellisia D-vitamiinimittaukset ovat perusterveille ihmisille. Epämääräisillä mittauksilla myös rahastetaan, eivätkä viranomaiset mahda asialle mitään.

D-vitamiini
Verikoe
Kehon D-vitamiinipitoisuus selviää verikokeella.Jyrki Lyytikkä / Yle

Yhä useammat perusterveet ihmiset mittauttavat D-vitamiinin saantinsa. Taustalla on ennen kaikkea lisääntynyt markkinointi, mutta myös yksittäisten asiantuntijoiden kannanotot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kerrotaan, ettei julkisessa terveydenhuollossa erikseen tilastoida D-vitamiinipitoisuusmäärityksiä.

– On kuitenkin selvää, että mittaaminen on yleistynyt paljon viimeisten vuosien aikana, sanoo THL:n Terveys-yksikön tutkimuspäällikkö Iris Erlund.

Yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajista Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen sanoo, että D-vitamiinimittausten määrä ei ole merkittävästi kasvanut.

Sen sijaan Terveystalon viestintäpäällikkö Julia Kristensen sanoo, että vuosina 2015 ja 2016 D-vitamiinimittausten määrä on ollut tasainen, mutta vuonna 2017 D-vitamiinimittauksia on tehty lähes 40 prosenttia enemmän edeltävään vuoteen verrattuna.

Asiantuntijoista esimerkiksi professori Ilari Paakkari kirjoitti Terveyskirjasto Duodecimin artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2016, että veren D-vitamiinin pitoisuuksia tulisi mitata enemmän. Paakkari perustelee arviotaan muun muassa yksilöllisten syiden huomioon ottamisella: veren D-vitamiinin esiasteen taso ennen talvikautta, suuri painoindeksi, korkea ikä ja auringonvalon saanti. Lisäksi Paakkarin mielestä suomalaisten D-vitamiinin viitearvojen sijaan tulisi pyrkiä korkeampaan tasoon.

Rahat pois kuljeksimasta

Professori Christel Lamberg-Allardt on vakaasti eri mieltä. Hän on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan alaisen D-vitamiiniryhmän johtaja.

– Perusterveen kannattaa mittauttaa D-vitamiinitasonsa, jos lääkäri niin suosittelee. Suomessa on yleisesti ottaen erittäin hyvä D-vitamiinitilanne.

pilleripurkki
Moni hankkii vitamiininsa pillereistä.AOP

Lamberg-Allardtin mukaan yleisiin suosituksiin ei ole tulossa muutoksia muille kuin imeväisille. Viime viikolla D-vitamiiniryhmässä keskusteltiin Pohjoismaisten saantisuositusten muuttamisesta.

– Muutoksia ei ole tulossa ainakaan neljään vuoteen. Muuallakaan yleisiä suositusmääriä ei olla suurentamassa, ei Euroopassa, ei Amerikassa, ei Euroopan luustoyhdistyksessä, ei missään.

Sen sijaan muutoksia on tulossa Euroopan tasolla 6–12 kuukauden ikäisten imeväisten saantisuositukseen. Turvallisen saannin yläraja on nousemassa nykyisestä 25 mikrogrammasta 35 mikrogrammaan päivässä. Lisäksi pohditaan, nostetaanko äidinmaidonvastikkeiden D-vitamiinipitoisuutta.

Laboratoriot, D-vitamiinin valmistajat ja myyjät hyötyvät ylimääräisestä hypetyksestä. He tienaavat sillä. Ja paljon.

Christel Lamberg-Allardt

Lamberg-Alladtin mukaan D-vitamiinitasot voi mittauttaa, mikäli ihmisellä on esimerkiksi suoliston imeytymishäiriö tai keliakia, ja tilanne huolettaa.

– Silloin saa huolen mielestään.

Yleistyneistä terveelle ihmiselle tehtävistä mittauksista Lamberg-Allardtilla on selkeä mielipide. Ylimääräinen hype D-vitamiinin ympärillä luo oivat markkinat.

– Pitoisuuksia määrittävät laboratoriot, D-vitamiinin valmistajat ja myyjät hyötyvät ylimääräisestä hypetyksestä. He tienaavat sillä. Ja paljon.

Ylimääräisestä D-vitamiinista ei ole juuri muuta kuin rahallista haittaa. Kovin helposti pillereistä ei saa myrkytysoireita.

Samaa mieltä mittausten tarpeellisuudesta on tutkimuspäällikkö Iris Erlund.

– Ei siitä sinänsä haittaa ole, mutta terveen ihmisen ei tarvitse mennä mittauttamaan, varsinkaan kovin usein.

Jos mittauksia tehdään useita, pitäisi myös mittausmenetelmien olla samanlainen eri kerroilla. Eri menetelmillä voi saada hyvinkin vaihtelevia tuloksia (siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti).

Luulot jyräävät huuhaamarkkinoilla

Hyvinvointipalveluja tarjoavien yritysten valikoimissa on erilaisia kehonkoostumusmittauksia (linkki Google-hakuun HCA (siirryt toiseen palveluun), Asyra (siirryt toiseen palveluun)), joiden ilmoitetaan mittaavan monien muiden aineiden ohella myös D-vitamiinipitoisuuksia.

Laitteessa on kädessä pidettävä kapula, jonka kerrotaan yhdellä mittauksella mittaavan muun muassa sydämen, verisuonten, ruuansulatuksen, aivojen, muistin, hermoston, luuston, ruuansulatuksen ja immuunijärjestelmän toimintaa. Laitteen raportissa on paljon lukuja muun muassa entsyymeistä, vitamiineista, kivennäisaineista ja raskasmetalleista.

Laitteiden mittaustulokset ovat osoittautuneet hyvin vaihteleviksi.

Professori Christel Lamberg-Allardtin mukaan D-vitamiinipitoisuus kannattaa mittauttaa vain verestä.

– Kun kyse on kliinisestä kemiasta, on laatuasioiden oltava kunnossa. Jos mittaa kymmeniä asioita samalla laitteella, ja mahdollisesti mukana on vielä joku epämääräinen laboratorio, voivat tulokset olla mitä vain.

Luontaistuote- ja hyvinvointialan markkinat ja markkinointi on aika villiä.

Jussi Holmalahti

THL:n Terveys-yksikön tutkimuspäällikkö Iris Erlund on samaa mieltä Lamberg-Allardtin kanssa.

– Jos on varaa tällaisissa tutkimuksissa käydä, kannattaa mieluummin käydä laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Nimenomaan laillistetun.

Erlundin mukaan silloin saa D-vitamiinipitoisuuden lisäksi tietoa myös ruokavalion laadusta ja ohjeita, miten sitä voi parantaa.

Ihmisellä on myös oma vastuu

Esimerkiksi Asyra- ja HCA-laitteet eivät ole terveydenhuollon virallisia laitteita, eikä Suomessa terveydenhuoltoa valvova Valvira valvo niiden käyttöä.

Kuvitus D-vitamiinista.
Kiinnostus D-vitamiinia kohtaan sataa professori Christel Lamberg-Allardtin mukaan muun muassa laboratorioiden ja vitamiinivalmistajien laariin.Yle Uutisgrafiikka

Valviran Terveys, oikeudet ja teknologia -osaston johtaja Jussi Holmalahti sanoo, ettei kaikkeen voi puuttua.

– Luontaistuote- ja hyvinvointialan markkinointi on aika villiä.

Terveydenhuollon laitteeksi hyväksytystä laitteesta on löydyttävä CE-merkinä. Silloin valmistaja vastaa ja ohjeistaa, mitä sillä voi tehdä.

– Jos laitteella tehdään muuta kuin valmistajan ohjeistamaa, silloin ollaan harmaalla alueella.

Tärkeä raja on siinä, puhutaanko hyvinvoinnin edistämisestä vai terveydenhoidosta, eli mitä laitteella luvataan tehtävän.

– Jos lääkärin tai hoitajan statusta käytetään huuhaan markkinointiin, on Valviran tehtävä puuttua toimintaan, sanoo Holmalahti.

Ihminen uskoo vaikka enkelihoitoihin jos haluaa. Tavallisesti siitä ei ole terveyden kannalta harmia.

Jussi Holmalahti

Holmalahti korostaa kansalaisen omaa vastuuta siitä, mikä on vakavasti otettavaa.

– Esimerkiksi D-vitamiinitutkimuksissa kannattaa ottaa ensin yhteyttä lääkäriin ja kysyä näiden ”pötikkämittausten” luotettavuudesta. Todennäköisesti lääkäri sanoo, ettei ole.

Valvira on pitkään ajanut niin sanottua puoskarilakia, mutta kansanedustajat eivät ole sitä saaneet aikaan.

– Sen tarkoitus olisi suojella kaikkein heikoimpia, esimerkiksi lapsia tai parantumattomasti sairaita, jotka voivat tarttua heikkoonkin oljenkorteen, Holmalahti muistuttaa.

Holmalahden mukaan lailla ei pystytä kieltämään terveitä kansalaisia käyttämästä laitteita.

– Ihminen uskoo vaikka enkelihoitoihin jos haluaa. Tavallisesti siitä ei ole terveyden kannalta harmia. Ei virkamies voi suojella kansalaista omalta tyhmyydeltä.

Korjattu 2.7.2018 klo 12.46: Jutussa puhutaan 6–12 kuukauden ikäisten D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajasta, ei saantisuosituksesta.