Eurooppa pidättelee henkeä, kun arvaamaton Trump tulee Naton kautta tapaamaan Putinia

Trump sooloilee mielellään ja vierastaa liittolaisuutta. Helsingin huippukokouksessa on riskinsä.

Trumpin ja Putinin huippukokous
Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin keskustelemassa.
Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin keskustelivat Aasian ja Tyynenmeren maiden Apec-järjestön kokouksen yhteydessä viime vuoden marraskuussa.Mihail Klimentjev / Sputnik / Kreml / EPA-EFE

Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huipputapaaminen Helsingissä tietysti hivelee suomalaista itsetuntoa. Se osoittaa maailmanpolitiikan suurten toimijoiden luottavan siihen, että pieni Suomi kykenee tarjoamaan tapaamiselle puitteet.

Itse tapaamiseen liittyy tukku riskejä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin omintakeiset linjanvedot Iranin, Lähi-Idän, kauppapolitiikan ja transatlanttisen liittolaisuuden suhteen ovat herättäneet huolta, eikä vähiten Euroopassa.

Kanadan G7-kokouksen varjo

Maailmalla on tuoreessa muistissa Kanadan G7-kokouksen jälkipyykki.

Yhdysvaltain presidentti veti jälkikäteen tukensa kokouksen kauppapolitiikkaa koskevalta julkilausumalta ja samaan hengenvetoon haukkui kokouksen isännän, Kanadan pääministeri Justin Trudeaun.

Tovi tämän jälkeen Trump paistatteli parrasvaloissa Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin vierellä Singaporessa. Trump arvioi sopineensa Kimin kanssa ydinaseriisunnan alkamisesta Korean niemimaalla.

Kaikkien hämmästykseksi Trump ilmoitti Yhdysvaltain myös lopettavan sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa.

Raportit viime päiviltä kertovat Pohjois-Korean jatkavan Yongbyonin ydinlaitoksen rakentamista normaaliin tapaan.

Maailmalla on hämmästelty syystä Trumpin ulkopoliittista sooloilua ja arvaamattomuutta.

Ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari sanoo omana näkemyksenään, että Trump tekee hyvin omavaltaisia päätöksiä.

– Hän ei useinkaan kuuntele neuvonantajiaan ja asiantuntijoitaan. Huipputapaamiset ovat hänelle mieleen. Hän viihtyy parrasvaloissa, Saari sanoo.

Viholliset vierellä, liittolaiset kaukana

Muutama päivä ennen Helsingin tapaamista Yhdysvaltain presidentti Trump osallistuu Naton huippukokoukseen Brysselissä. Kokouksen ennakko-odotukset eivät ole erityisen mairittelevat.

Trumpin sanotaan Kanadan G7-kokouksen yhteydessä tuskastuneena verranneen Natoa varsinaiseen inhokkiinsa Naftaan, Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimukseen.

Trumpin mielestä sotilasliitto Naton eurooppalaiset liittolaiset ovat vapaamatkustajia, jotka eivät osallistu kustannuksiin riittävästi ja piiloutuvat Yhdysvaltain asearsenaalin taa turvaan.

Liittolaisuus Euroopan kanssa on Trumpin reilun vuoden kestäneen virkakauden aikana ollut vahvasti koetuksella. Trumpin ulkopoliittisessa ajattelussa myös EU on saanut epäilyttävän toimijan leiman.

Ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari sanoo, että Trump tahtoo asioissa heti tuloksia. Tässä ajattelussa liittolaisuus ja yhdessä sopiminen ovat liian hidas prosessi.

– Saatavat eivät välttämättä konkretisoidu heti, vaan liittolaisuudessa vasta vuosien varrella. Se ei Trumpin ajatteluun sovi, Sinikukka Saari arvioi.

Jos tähän tulee päälle vielä Naton huippukokouksen mahalasku, niin Trump saattaa hyvinkin tarrata näyttävän sovun mahdollisuuteen presidentti Vladimir Putinin kanssa. Eivätkä eurooppalaiset liittolaiset välttämättä tiedä, mistä sovitaan.

– On huolestuttavaa, että Trump ei koordinoi eurooppalaisten liittolaisten kanssa. Euroopassa ei tiedetä, mitä on tapaamisessa esillä ja mihin pyritään. Se on riski.

– Jos tapaamista edeltää lännen eripura Nato-kokouksessa, niin se luo kontrastin. Länsirintaman murtuminen katsotaan Venäjällä voitoksi, Sinikukka Saari sanoo.

Ristiriitaisia viestejä Venäjästä

Trumpin suhde Venäjään on niin ikään jatkuva ihmetyksen aihe.

Myötäsukaisuus on ollut väliin silmiinpistävää. Suosittelipa Trump Kanadan G7-kokouksessa Venäjän ottamista takaisin vauraiden maiden kerhoon.

Syytä on muistaa sekin, että Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset arvioivat Venäjän vaikuttaneen vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Trump tuli vaaleissa valituksi.

Nyt tutkitaan sitä, oliko Trumpin lähipiirin avustajia sotkeutunut Venäjän vaikutusoperaatioon.

Viimeksi torstaina Trump itse twiittasi asiasta, että ”Venäjä sanoo yhä uudelleen, etteivät he ole Yhdysvaltain vaaleihin sekaantuneet.”

Kiinnostavaa sinänsä, että Trump ottaa tehtäväkseen twiitata, mitä Venäjä on asiasta mieltä.

EU on koettanut vaalia yhtenäisyyttään Venäjän edessä ja pitänyt Krimin valtausta laittomana. Pakoterintama on pysynyt suhteellisen suorana paineista huolimatta.

Trumpin tokaisut eivät tässäkään kohtaa ole olleet Euroopan kannalta harmittomia. Viimeksi Kanadan G7-kokouksessa Trump arvioi Krimin olevan osa Venäjää, koska siellä puhutaan samaa kieltä.

Siksi Kremlissä odotellaan hykerrellen Helsingin heinäkuun tapaamista. Alla vielä menestyksekkäät jalkapallon MM-kisat.

– Tapaaminen on Putinille sisäpoliittisesti merkittävä asia. Hän pääsee tasa-arvoiseen asemaan Trumpin kanssa - kaikki tämä heti uuden presidenttikauden alussa, Sinikukka Saari arvioi.