Menevätkö aktiivimallit ja karenssit jo sekaisin? Tässä 8 vastausta aktiivimalli kakkosen herättämiin kysymyksiin

Omatoimisen työnhaun malli toisi työttömälle lisää velvoitteita, mutta joidenkin tilannetta se saattaa myös helpottaa.

työttömyysturvan aktiivimalli
Työnhakija selaa te palveluita verkossa.
Mikko Savolainen / Yle

Hallituksen lausuntokierrokselle lähettämä omatoimisen työnhaun malli, eli niin kutsuttu "aktiivimalli kakkonen", patistelee työttömiä hakemaan aktiivisesti töitä.

Listasimme hallituksen suunnitelman herättämiä keskeisiä kysymyksiä alle.

Mitä työttömältä edellytetään?

Omatoimisen työnhaun mallin kulmakivenä on työnhakijalle laadittava työllistymissuunnitelma. Siinä määritellään, kuinka monta työmahdollisuutta työttömän on haettava kuukaudessa välttyäkseen rangaistuksilta.

Jos työnhakija pystyy hakemaan töitä itsenäisesti, on työttömän haettava neljää työpaikkaa tai muuta työmahdollisuutta kuukaudessa. Määrä voi olla myös vähemmän kuin neljä kuukaudessa. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos työtön tarvitsee tukea työnhakuun tai työttömän asuinalueella ei ole avoimia työpaikkoja.

Huomioon otetaan myös nykyisin käytössä oleva ammattitaitosuoja. Ammattitaitosuoja tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi työttömäksi jääneen opettajan ei tarvitse ensimmäiseen kolmeen kuukauteen hakea muita kuin opettajan töitä. Mikäli alueella olisi siis opettajalle tarjolla vain yksi työmahdollisuus kuukaudessa, voisi työttömän opettajan osalta riittää yhden työhakemuksen lähettäminen neljän sijaan.

Työtön raportoi työnhaustaan verkkopalvelussa. Jos työttömällä ei ole pääsyä verkkoon, voi työnhausta ilmoittaa myös puhelimitse tai muilla erikseen sovittavilla tavoilla.

Voiko rangaistuksen välttää muuten, kuin lähettämällä työhakemuksia?

Rangaistuksilta voi välttyä myös esimerkiksi osallistumalla rekrytointitapahtumaan, ottamalla suoraan yhteyttä työnantajaan tai ilmoittautumalla vuokratyötä tarjoavan yrityksen rekisteriin.

Yrittäjät voivat kuitata työmahdollisuuden hakemisen esimerkiksi osallistumalla tarjouskilpailuihin, ottamalla yhteyttä mahdollisiin asiakkaisiin tai mainostamalla omaa yritystoimintaa.

Työllistymissuunnitelmassa voidaan myös sopia siitä, että työnhakijalta ei edellytetä itsenäistä työnhakua. Työnhaku voidaan korvata osallistumisella työnhakua ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Omatoimista työnhakua ei myöskään edellytettäisi silloin, jos työnhakija on työkyvytön.

Työttömien Keskusjärjestö pelkää, että esityksen tulkinnanvaraisuus johtaa ongelmiin.

Järjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi vertaa työnhakijalle esitettäviä vaatimuksia vuoden alussa voimaan astuneeseen työttömyysturvan aktiivimalliin, jonka velvotteiden tulkinta tuotti myös TE-toimistojen virkailijoille vaikeuksia.

– Käytännössä tämä tulkinnanvarainen määritelmä siitä, mikä on oikea tapa hakea töitä tuottaa taas lisää kysymyksiä, Hirsjärvi sanoo.

Millaisia rangaistuksia laiminlyönneistä seuraa?

Hallituksen esitysluonnoksessa työttömien patisteluun tarkoitetut rangaistukset ovat lieventyneet. Rangaistukset ovat lievempiä sekä verrattuna esityksen aikaisempiin versioihin että nykyiseen karenssijärjestelmään.

Jos työtön ei täytä vaatimuksia
Yle Uutisgrafiikka

Työnhaun ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Toisesta laiminlyönnistä seuraisi 10 päivän karenssi ja kolmannesta laiminlyönnistä 20 päivän karenssi. Karenssi tarkoittaa sitä, että työttömyysetuus lakkaa. Neljännestä laiminlyönnistä seuraisi työssäolovelvoite.

Työssäolovelvoite tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuu vasta, kun työtön on ollut töissä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai päätoimisesti opiskelemassa kolmen kuukauden ajan.

Lisäksi työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminen tarkoittaa sitä, että työttömyysetuuksien maksu keskeytyy siihen asti, kunnes suunnitelma on laadittu.

Hukkuvatko työnantajat jatkossa turhiin hakemuksiin?

Jos työttömyysturvan saaminen on lähetettyjen hakemusten määrästä kiinni, voi työnhakijalle tulla kiusaus lähettää hakemuksia myös paikkoihin, joihin hän ei oikeasti ole pätevä.

Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Timo Meling sanoo, että esityksessä lähtökohtana on työnhakijalle sopivan työn löytäminen. Turhien hakemusten lähettäminen ei ole kenenkään etu.

Melingin mukaan kukaan ei kuitenkaan ryhdy käymään yksittäisiä hakemuksia läpi tarkistaakseen, täyttääkö hakija pilkulleen kaikki haettavan työpaikan edellytykset.

Työnhakutilanteesta keskustellaan työnhakijan kanssa järjestettävissä määräaikaishaastatteluissa.

– Haastattelussa katsotaan, miten työnhaku sujuu ja mietitään sitä palvelunäkökulmasta läpi. Asiaan puututaan vasta, jos haastattelussa tulee ilmi, että on lähdetty tahallisesti tekemään hakemuksia, joissa ei ole mitään järkeä, Meling sanoo,

Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että hakemustulvaa ei mallin seurauksena tule. Ministeriö perustaa arvionsa siihen, että työttömät ovat tähänkin mennessä hakeneet työpaikkoja omatoimisesti.

Paljon riippuu lopulta siitä, kuinka realistisesti haettavien työpaikkojen määriä osataan työnhakijalle laadittavassa työsuunnitelmassa arvioida. Mikään ei anna olettaa, että se olisi helppo tehtävä. Harvalla alalla hakijan osaamista ja toiveita vastaavia työmahdollisuuksia avautuu viikoittain.

Onko työtarjouksesta mahdollista kieltäytyä?

Työnhakijoille TE-toimistoista lähetettävät työtarjoukset ovat kuumentaneet tunteita ja nostaneet otsikoihin absurdeja esimerkkejä tilanteista, joissa työnhakijalle on tarjottu työpaikkaa täysin hänen oman osaamisalueensa ulkopuolelta. Paljon julkisuutta sai esimerkiksi tapaus, jossa viulistille tarjottiin alttoviulistin paikkaa.

Omatoimisen työnhaun malli muuttaisi nimensä mukaisesti järjestelmää niin, että työpaikkoja haettaisiin oman kiinnostuksen mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työtarjouksia tulisi jatkossakin, mutta niihin hakematta jättäminen ei enää johtaisi rangaistukseen. Työtarjouksesta olisi siis mahdollista kieltäytyä.

Muutos olisi osa karenssijärjestelmän lievennyksiä. Nykyisellään tarjotun työn hakematta jättäminen johtaa yleensä 60 päivän karenssiin.

Mitä tapahtuu nykyisille karensseille?

Esitysluonnoksen mukaan monet nykyisistä karensseista poistuisivat tai muuttuisivat lievemmiksi.

Uudessa mallissa poistuvat, nykyiset rangaistukset
Yle Uutisgrafiikka

Karenssijärjestelmän muutokset vaikuttaisivat isoon osaan työttömistä. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi viime vuonna Ylelle, että pitkällä aikavälillä noin 70 000 työtöntä olisi menetellyt jollain tavalla ”moitittavasti”. Moitittavuus tarkoittaa sitä, että TE-toimisto voi määrätä työttömälle karenssin.

Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä sitä, että hallituksen esitysluonnoksessa työnhakijaa varoitetaan ennen karenssia. Työssäolovelvoitteen säilymistä rangaistusten joukossa järjestö kuitenkin pitää ongelmallisena.

– Tämä mahdollistaa niin kutsutun ikuisen karenssin. Jos ihminen ei saa työtä tai palveluita, hän voi olla karenssissa loputtomasti, järjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi sanoo.

Miten aktiivimalli 1 ja 2 toimivat yhdessä?

Vuoden alussa voimaan astui voimakasta vastustusta herättänyt työttömyysturvan aktiivimalli. Aktiivimallissa työttömän on tehtävä kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tuntia töitä, osallistuttava TE-toimiston työllistymispalveluihin tai tienattava 241 euroa omalla yritystoiminnallaan.

Sekaannusta on aiheuttanut se, miten työttömän aktiivisuutta eri kriteereillä arvioiva aktiivimalli ja aktiivimalli kakkoseksikin kutsuttu omatoimisen työnhaun malli toimisivat yhdessä.

Seuraamukset molemmista malleista eivät voi olla samaan aikaan voimassa. Aktiivimalli kakkosen takia työttömyysetuutensa määräajaksi menettänyt ei siis voisi lisäksi joutua aktiivimalli-leikkuriin, joka tiputtaisi työttömyysetuutta 4,65 prosenttia.

Kokonaisuutta ei voi silti kuvailla helposti ymmärrettäväksi.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava pitää mallien yhteyttä toisiinsa hallituksen esitysluonnoksen suurimpana ongelmana.

– Tässä on kaksi erilaista mallia, joista toinen koskee karenssia ja toinen työttömyysturvan tasoa. Työttömän näkökulmasta voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja sitä, mitä missäkin tilanteessa edellytetään ja mitä seurauksia näistä eri malleista tulee, Akavan ekonomisti Heikki Taulu sanoo.

Akava on ehdottanut, että kaksi eri mallia yhdistettäisiin. Työnhaku otettaisiin Akavan ehdotuksen mukaan yhdeksi tavaksi täyttää aktiivimallin aktiivisuusvelvoite niin, että töitä hakevan henkilön työttömyysturvaa ei leikattaisi.

Nykyisessä järjestelmässä työnhaku ei täytä aktiivimallin vaatimusta. Omatoimisen työnhaun mallin kanssa tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa töitä kerran viikossa hakeva täyttää työnhakuvelvoitteen, mutta jos työpaikkaa ei löydy, alenee työnhakijan työttömyysturva 4,65 prosenttia aktiivimallin takia.

Tuleeko koko mallista yhtään mitään?

Omatoimisen työnhaun mallin toteutuminen ei ole kirkossa kuulutettu.

Malli on sidottu sote- ja maakuntauudistukseen, minkä toteutuminen itsessään näyttää tällä hetkellä epävarmalta. Näillä näkymin maakunnat aloittaisivat toimintansa vuonna 2021, jolloin myös omatoimisen työnhaun malli pantaisiin toimeen.

Ennen uudistuksen toimeenpanoa hallitus on ehtinyt vaihtua. Tällä hetkellä puoluekannatusmittauksissa kärkisijasta kokoomuksen kanssa kamppaileva SDP on luvannut kumota aktiivimallin, mikäli puolue nousee hallitukseen. Omatoimisen työnhaun mallin elinajanodote tuskin olisi paljon parempi.

Seuraavalla hallituksella on myös todennäköisesti työn alla suuri sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus, josta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ennakoi jopa sote-uudistusta kinkkisempää harjoitusta.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK ovat toivoneet, että työttömyysturvajärjestelmää monimutkaistavat uudistukset jätettäisiin tekemättä. Järjestöjen mukaan työttömyysturvaa olisi järkevämpää tarkastella samalla, kun sosiaaliturvajärjestelmä kokonaisuudessaan remontoidaan.

Työministeri Jari Lindström (sin.) kertonut antavansa esityksen omatoimisen työnhaun mallista eduskunnalle syksyllä. Silloin asian poliittiseen käsittelyyn oman kierteensä tuovat lähestyvät eduskuntavaalit, jotka eivät motivoi kansanedustajia tukemaan epäsuosituksi arveltuja esityksiä.

"Aktiivimalli kakkosen" kansansuosiosta kuvaa antaa Helsingin Sanomien eilen julkistama kysely (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa mallia.