Analyysi: Iskelmä uudistuu, mutta perinteinen iskelmä meinaa jäädä jalkoihin

Voiko Apulantaa ja Popedaa kutsua iskelmäksi, kysyy kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää kirjoituksessaan.

iskelmät
Tunnelmia Iskelmä Festivaalilta
Tunnelmia Iskelmä Festivaalilta

Onko Popeda iskelmää?

Näin kysyi hämmästynyt kollegani kun kuuli, että bändi esiintyy kymmenettä kertaa järjestettävällä Iskelmä-festivaalilla.

Vastasin, että Popeda on ollut iskelmää jo pitkään.

Popeda on heittänyt keikan festarilla joka kerta. Ja palkittiinhan Pate Mustajärvi Iskelmä-Finlandialla jo vuonna 2015 kevyen musiikin eteen tehdystä työstä.

Iskelmällä oli aiemmin huono maine. Yö-yhtyeen Olli Lindholm kertoi lauantaina Iskelmä-festivaalilla, että vielä reilu kymmenen vuotta sitten iskelmä oli suorastaan haukkumasana. Jos Yöstä tai Juha Tapiosta ei keksitty muuta ikävää sanottavaa niin heidän musiikkiaan kutsuttiin iskelmäksi.

Iskelmätähdet ottavat vaikutteita popista, popparit iskelmästä

Sittemmin mielikuva on parantunut huomattavasti. Iskelmä on ottanut vivahteita popista ja popparit ovat ottaneet siitä vaikutteita omaan musiikkiinsa. Jossain vaiheessa Jenni Vartiaisen ja Chisun musiikki oli hyvinkin iskelmävaikutteista. Poppareiden iskelmälirkuttelun taustalla on voinut olla se, että siten on saatu kappaleet soimaan yhä useammalla radiokanavalla.

Aivan perinteinen iskelmämusiikki on kuitenkin muutoksessa joutunut kummalliseen tilanteeseen. Musiikille olisi kuulijoita, mutta se ei löydä tietään heidän korviinsa. Radiossa iskelmän soittaminen on vähentynyt ja CD-levyjä ei enää juurikaan myydä. Spotify-aika suosii hip hopia ja tämän päivän popmusiikkia.

Tämän takia suuret levy-yhtiöt eivät enää satsaa perinteiseen iskelmään. Esimerkiksi Anne Mattila tuohtui tilanteeseen ja alkoi tuottaa musiikkinsa itse.

Lavoilla perinteinen iskelmä edelleen soi

Tanssilavoilla perinteinen iskelmä kuitenkin edelleen soi – ja yleisöä riittää. Livemusiikilla ja festareilla on ylipäätään kysyntää.

Siihen perustuu myös Iskelmä-festivaalin suosio. Viikonloppuna siellä näkyi koko iskelmämusiikin kirjo. Oli tangokuninkaalisia, perinteisiä iskelmäartisteja kuten Matti ja Teppo sekä bändejä Haloo Helsinkiin asti. Mukaan mahtui myös Roope Salminen & Koirat, jonka musiikissa on paljon hip hop -vaikutteita. Mutta vaatii aika paljon mielikuvitusta, että Apulantaa voisi kutsua iskelmäksi.

Iskelmä ei terminä kuvaa enää kaikkea sitä, mitä sen alle on ahdettu. Se voi olla melkein mitä vain kevyempää suomalaista musiikkia. Olen haastatellut aiheesta useita musiikkialan ihmisiä ja heistä kaikki ovat käyttäneet sanaa iskumusiikki paremman termin puutteessa. Iskelmä-sanan alkuperäinen muotohan oli iskusävelmä.

Iskelmää on määritelty muun muassa siten, että se on aikuiseen makuun tehtyä kevyttä laulelma- ja tanssimusiikkia. Olli Lindholm nosti lauantaina Ylen haastattelussa suomalaisen iskelmällisen musiikin yhdeksi tunnusmerkiksi kaihon. Ja rakkaudestahan iskelmissä melkein aina lauletaan.

Iskelmä-festivaalilla haastattelemani naiset olivat tulleet tapahtumaan nauttimaan livemusiikista ja tanssimisesta. Heille ei ollut väliä, mitä musiikkigenreä kukin esiintyjä edustaa.

He kiteyttivät asian hyvin: Tärkeintä on, että musiikki menee sydämeen ja jalan alle.