Venäjä ei laskenut sinnikästä purjehtijaa suljettuun Suursaareen yli 7 vuoteen – yrittäjä Helsingistä pääsi heti: "Onnittelut hänelle"

Peter Holst on vuosikausiin ensimmäinen suomalainen, joka on päässyt rantautumaan suljettuun sotilassaareen Suomenlahdella.

Sotilassaaret
Hiekkaranta
Suursaaren upea hiekkaranta on säilynyt koskemattomana.Peter Holst

Kun matkailuyrittäjä Peter Holst rantautui kahden ystävänsä kanssa Suursaaren sotilaslaituriin, seuruetta vastassa oli nainen ja tämän 5-vuotias poika. Kävi ilmi, että nainen oli saaressa ympäri vuoden asuva meteorologi.

– Hän oli ihastuttava rouva, joka pyysi meitä katsomaan tekemiään käsitöitä. Nyt minulla on matkamuistona jääkaappimagneetti, joka on tehty halkileikattuun puuhun. Siihen on poltettu Suursaaren hahmo. Magneetissa lukee venäjäksi: “Minä kävin täällä, entäs sinä?”

Harva suomalainen voi vastata jääkaappimagneetin kysymykseen myöntävästi. Suomi menetti Suursaaren Neuvostoliitolle vuonna 1947, ja saari on ollut siitä saakka sotilasalue.

Olin yllättynyt, että se kävi niin helposti.

Peter Holst

Saareen ei ole päästetty vieraita sen jälkeen, kun Venäjän armeija rakensi sinne tutka-aseman ilmavalvontaa varten vuonna 2010. Suomenlinnassa asuvan Holstin mukaan lupien saanti kesti 40 päivää.

– Kovasti kysyttiin perusteluja, miksi haluamme mennä Suursaareen. Olin yllättynyt, että se kävi niin helposti. Luulin sen olevan paljon vaikeampaa.

Suhteilla väliä

Kotkalainen purjehtija Veijo Parviainen on yrittänyt päästä omalla veneellään Suursaareen jo yli seitsemän vuoden ajan. Viimeksi tänä kesänä hän joutui palaamaan Venäjältä tyhjin käsin. Parviaista ei harmita, että Peter Holst pääsi saareen vähemmällä vaivalla.

– Onnittelut hänelle. Oikein hyvä, että sinne on joku päässyt. Pää on nyt auki. En ole sinne koskaan itseni takia halunnut vaan siksi, että sinne pääsisivät muutkin suomalaiset, Parviainen sanoo.

Laivan hylky rannassa
Suursaaren rannassa lepää haaksirikkoutunut Leonid Demin -tutkimusalus.Peter Holst

Saaren avaamista yksityisveneilijöille on toivottu vuosia. Holst on järjestänyt yrityksensä kautta matkoja Venäjälle jo 1990-luvun alusta lähtien. Hän uskoo, että suhteista Venäjälle oli apua lupien saannissa.

– Olen ollut pitkään tekemisissä venäläisten viranomaisten ja heidän ajattelutapansa kanssa. Perustin myös Viipuri-kortin 1991, joten olen sitä kautta tunnettu henkilö joissakin piireissä.

Maksullisen Viipuri-kortin avulla suomalaiset pääsivät käymään Venäjällä ilman viisumia. Venäjä päätti lakkauttaa kortin jo vuonna 2000.

Sää on hyvä, jos Suursaari näkyy

Suursaaressa rajavartijat katsoivat Holstin seurueen paperit, passit ja luvat ennen kuin päästivät miehet maihin. Lisäksi vartijat näyttivät kartasta, mihin osiin saarta seurueella olisi lupa mennä. Miehillä oli mukanaan polkupyörät, joilla he saivat kiertää saarta melko vapaasti.

– Ihmiset olivat mukavia. Heittäydyin sen verran juttuun paikallisten kanssa, että meidät kutsuttiin saunaan.

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta. Mantereelta katsoen se erottuu horisontissa kolmehuippuisena möhkäleenä – jos on hyvä sää. Sään kirkkautta onkin tapana luonnehtia Kotkassa sen mukaan, näkyykö Suursaari vai ei.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

1930-luvun lopulla Suursaari kuului vielä Suomelle. Sen kahdessa kylässä asui noin 800 asukasta ja se kukoisti turismilla. Parhaimpana kesänä saaressa kävi yli 10 000 turistia. Suursaareen tultiin jopa lentokoneilla, ja vesitasoja kellui satamassa.

Suuressa Kasinossa esiintyi aikansa huippunimiä, muun muassa Dallapé. Suomalaiset evakuoitiin saaresta vuonna 1939.

Takavuosina saaressa käyneiden mukaan Kasinosta olisi vielä pari seinää pystyssä. Kävijät ovat kertoneet, että saaren rakennukset olisivat muiltakin osin huonossa kunnossa. Holst kertoo, ettei saaressa juurikaan enää ole jälkiä suomalaisista.

– Suursaari näytti kauniin luontonsa, ja kaikelta muulta voi sulkea silmänsä. Rakennuskanta oli aika samanlaista kuin Venäjällä muutenkin eli hiukan rempallaan. Ehkä olen niin tottunut, etten osannut järkyttyä mistään sellaisesta.

Kolme miestä veneessä
Suomenlinnan pursiseuralaiset Ari Bungers, Mikko Klang ja veneen kippari Peter Holst.Peter Holst

Edessä voi olla pitkä paperisota

Jos saareen haluaa yrittää, on haettava ensin lupa Venäjän rajavartiostolta ja sen jälkeen Venäjän sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta FSB:ltä. Vaikka Peter Holst saikin luvat nopeasti, Veijo Parviainen neuvoo varautumaan kuukausien paperisotaan – ja aikataulu voi silti venyä.

Parviaisen mukaan hänen seurueellaan oli viime kerralla vastassa vain aika.

– Lupakäsittely Venäjän puolella viivästyi niin paljon, että jouduimme lähtemään viikon odottelun jälkeen Suomeen. En voinut vaatia isoa seuruetta jäämään sinne pidemmäksi aikaa. Jos olisimme jääneet, lupa olisi varmasti tullut.

Parviaisen kanssa Suursaaren valloitusta yritti kahdeksan hengen porukka. Hän ei aio luovuttaa, mutta ensi kerralla hän pelaa varman päälle.

– Seuraavaksi lähden pienellä ryhmällä, jolla on aikaa odottaa. Todennäköisesti odotan Suomessa niin kauan, että lupa on varmasti valmis.

Tie pian auki?

Parviainen sanoo saaneensa vuosien työn jälkeen selville, kuinka kuka tahansa pääsee Suursaareen. Hän ei osaa venäjää, mutta hänellä on sanojensa mukaan ollut apunaan useita venäjää taitavia konsultteja.

– Se tieto minulla on ja paljastan sen kaikille, kunhan itse pääsen sinne ensimmäisen kerran. Lopullinen tavoitteeni on, että Haapasaaresta pääsisi suoraan veneellä Suursaareen.

Suursaaren luontoa ja merta
Peter Holst

Peter Holst näkee saaressa mahdollisuuksia matkailukohteeksi, mutta ei ole vielä miettinyt asiaa kovin pitkälle. Saaressa ei ole palveluja, ja siellä on vain yksi laituri.

– Jäin miettimään, mitä tapahtuu saaren luonnolle, jos se vapautuu matkailijoille. Herkkä luonto varmasti kärsii, jos siellä liikkuu paljon ihmisiä.

Suursaareen päässeestä veneseurueesta kertoi ensin Kymen Sanomat (siirryt toiseen palveluun).