Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käytävät kaikuvat kesäaikaan tyhjyyttään, ainoastaan kangaspuiden tasainen kolina vetää vierailijaa puoleensa.

Saamelaisen käsityön opettaja Anniina Turunen istuu yksin luokkahuoneen nurkassa kutomassa tietokoneavusteisilla kangaspuilla silkkihuivia. Hän on yksi kymmenestä saamelaisesta käsityöläisestä, jonka työt tulevat esille Duodji Dreamers -näyttelyyn Norjan Kaivuonoon.

Näyttelyssä nuoret käsityöläiset pohtivat saamen käsityön eli duodjin asemaa nyky-yhteiskunnassa. Turuselle silkkihuivi merkitsee paljon ja kätkee sisäänsä tarinan.

– Silkkihuivi koristaa pienen puisen arkun, kiisan sisustaa, kertoo Turunen.

Mii leat ain dás – Me olemme yhä tässä

Anniina Turusen silkkihuivi ei ole täysin perinteinen saamelainen, kangaspuilla luotu huivi. Tavallisesti kangaspuilla on kudottu ruutukuvioisia villahuiveja ja silkkihuivit on ostettu tuontitavarana. Anniina Turunen on kirjaillut tietokoneen avulla pastellisävyiseen silkkihuiviinsa kantaaottavan pohjoissaamenkielisen tekstin "Mii leat ain dás" – me olemme yhä tässä.

– Haluan tällä huivilla näyttää kaikille, että duodji eli saamenlainen käsityö elää ja on yhä olemassa. Me olemme yhä täällä. Ja duodjikin voi olla tällaista. Silloin kun duodji näkyy, se on todella tärkeää, kuvailee Turunen.

Duodji on aitoa saamelaista käsityötä, joka syntyy käsityöläisen mielessä ja käsissä, eikä tule massatavarana Aasiasta, painottaa Turunen.

– Tämä huivi myös kertoo siitä, ettei sitä voi vain ostaa. Se on "made in Sápmi", tehty Saamenmaalla.

Mikä tekee duodjista duodjin?

Käsityöläisenä Turunen on myös palannut saamelaisen käsityön juurille ja pohtinut sitä, mikä tekee duodjista oikean duodjia?

Violetin, mintunvihreän, keltaisen ja pinkin väreissä hehkuva silkkihuivi on saamelaisen käsityöläisen designia ja käsityö etenee kangaspuilla saamen käsityöläisen, duojárin käsissä vilkkaaseen tahtiin. Kuitenkin huivin materiaali, silkki on tuontitavaraa.

– Olen pohtinut paljon tämän projektin aikana, että onko tämä silkkihuivi sittenkään duodjia. Tutkin omassa pro gradu -työssäni silkkihuivia. Tutkin ja kudoin huivin, jolloin huomasin, ettei tämä huivi ole tällaisenaan saamelainen käsityö, mutta sitten, kun siinä on käsin solmeillut hapsut, silloin siitä syntyy duodji.

Nuori käsityösukupolvi näyttävästi esillä

Anniina Turunen huokaisee tyytyväisenä ja löysää kangaspuiden loimen irroittaaksen valmiiksi kudotun näyttelyhuivin. Tämä hetki on käsityöläiselle jännittävä. Turunen heilauttaa huivin harteilleen ja Mii leat ain dás -teksti laskeutuu kauniisti huivin värien keskeltä.

– Nyt on onnellinen olo, iloitsee Anniina Turunen.

– Mutta vielä riittää töitä, täytyy vielä hapsut solmia, hän kertoo ja jatkaa töitään.

Turusella on vielä muutama päivä aikaa viimeistellä huivi Duodji Dreamers -näyttelyä varten. Saamelaiset käsityöntekijät neljästä maasta avaavat näyttelyn Norjan Kaivuonossa järjestettävässä alkuperäiskansojen musiikkifestivaalissa Riddu Riđđussa ensi viikolla.

Anniina Turusen lisäksi Laila Mari Brandsfjell, Lisa Lyngman Gælok, Merethe Kuhmunen, Milana Sapelnikova, Niká Pittja, Ove Stødle, Patric Jonsson, Sandra Márjá West ja Sara Inga Utsi Bongo ovat käsitelleet duodjin kestävyyttä ja asemaa omia käsitöitään luodessaan.