PAM: "Siskonpetimajoitus ei houkuttele nykyaikana": Hangossa kesätyöntekijälle luvattiin majoitus omakotitalossa – saikin retkisängyn jaetussa huoneessa kerrostalossa

Yrittäjän mukaan Hangon asuntotilanne on niin hankala, että parempaa ei ole tarjolla ja että valituksia ei ole aiemmin tullut.

työsuhde
Hangon Makaronitehdas ja Classic Pizza sijaitsevat rinta rinnan Hangon Satamakadulla.
Hangon Makaronitehdas ja Classic Pizza sijaitsevat rinta rinnan Hangon Satamakadulla.Paula Tiainen / Yle

Helsinkiläinen 24-vuotias Jasmin Ngo sai keväällä mukavalta kuulostaneen työkutsun. Vuokratyötä välittävä firma kysyi, haluaisiko hän lähteä kesäksi Hankoon töihin. Ngo halusi.

Huhti-toukokuussa Ngolle soitettiin Hangosta Makaronitehtaalta ja tarjottiin töitä kesäksi. Puhelun aikana Ngolle kerrottiin, että työnantaja järjestäisi työntekijöille majoituksen omakotitalossa. Talossa asuisi maksimissaan kaksi henkeä per huone.

Viime perjantaina Ngo matkusti Hankoon ja lähti pyöräilemään kohti majapaikkaansa.

– Ihmettelin, että ei siellä mitään omakotitaloja ollut, vaan vähän rupsahtaneita kerrostaloja.

Ngon asunto oli kolmio, jossa asui jo ennestään neljä nuorta naista. Lisää asukkaita, neljä miestä, oli vielä tulossa olohuoneeseen asumaan, Ngo kertoo.

Ngolle tarkoitetussa huoneessa oli kaksi sänkyä, joista molemmat olivat täynnä kämppisten tavaroita. Ngolle ei ollut omaa sänkyä, vaan retkisänky, joka oli vielä taitettuna komerossa. Ngo purki asiaa julkisesti Facebookissa. (siirryt toiseen palveluun)

– Olin siinä jo shokissa. Tuli ihan huijattu olo. Piti olla omakotitalo ja oma huone. Nyt olikin kerrostaloasunto ja kolme tyttöä siinä samassa huoneessa, ja mä nukuin retkipatjalla, Ngo sanoo.

Asuntoon oli vain kaksi avainta

Ngon mukaan huoneessa ei ollut riittävästi säilytystilaa. Sängyt juuri mahtuivat huoneeseen ja keskelle jäi vähän tilaa. Selvisi myös, että asukkailla oli käytössään vain kaksi avainta. Muut asunnon asukkaat sanoivat, että pitää aina sopia, että miten tullaan töistä kotiin.

Ngo meni kuitenkin työvuorojen mukaan samana päivänä töihin Makaronitehtaalle, jossa hän otti asumisasian esille. Mitään ei ollut enää kuulema tehtävissä.

Illalla samana päivänä Ngo olisi halunnut mennä töiden jälkeen suoraan kotiin. Työvuoro loppui vartin yli kaksitoista yöllä. Hän laittoi asukkaiden whatsup-ryhmään viestiä, että voisiko joku tulla avaamaan hänelle oven. Kukaan ei vastannut, joten Ngo jäi odottamaan työpaikkansa ulkopuolle toisessa ravintolassa töissä olevaa kämppistä. Asian selvittämiseen meni tunti.

Sunnuntaina Ngo pakkasi kamansa ja palasi Helsinkiin.

Vuokra pari tonnia

Parin päivän aikana Ngolle selvisi muitakin asioita paikasta. Henkilökuntaruokaa ei ollut tarjolla, kuten muissa paikoissa joissa Jasmine on ollut.

Ngon mukaan ravintolan listalta sai ostaa ruokaa alennuksella, mutta hinnaksi tuli silti yli kympin. Ngo opiskelee Helsingissä Haaga-Heliassa matkailun liikejohtoa ja on ollut Suomen lisäksi myös ulkomailla alan töissä. Koskaan hän ei ole törmännyt vastaavaan.

Hangon kämppikset eivät Ngon mukaan halunneet valittaa kenellekään asioista, koska he olivat kirjoittaneet salassapitosopimuksen työnantajansa kanssa.

– He eivät uskaltaneet oikein sanoa mitään. He pelkäsivät, että he joutuvat maksamaan 10 000 euroa, joka salassapitosopimuksessa määritellään.

Ngo ei kirjoittanut vaitiolosopimusta, koska tuli vuokratyöfirman kautta töihin. Muut olivat tehneet sopimukset suoraan työnantajan kanssa.

Ngo maksoi omien sanojen mukaansa 190 euroa kuukaudessa asunnosta. Ngon mukaan vaikuttaa, että vuokraa maksetaan liikaa.

– Jos mulle olisi sanottu työnhakutilanteessa, että meillä on majoitus, jossa nukkuu 10 henkilöä lattialla patjoilla. Silloin ei olisi ongelmaa. Mutta mulle on valehdeltu päin naamaa.

Ravintoloitsija puolustautuu

Makaronitehdas-ketjun yksi omistajista Merja Rahkola-Toivanen kertoo, että Hangossa kaikilla ravintoloilla on vaikeuksia majoittaa sesonkityöntekijöitään kesäksi.

– Majoitustilanne Hangossa on hirveän hankala.

Rahkola-Toivanen kertoo, että heidän firmalla on yksi omakotitalo, jossa he majoittavat työntekijöitään. Lisäksi he ovat yrittäneet saada Hangon kaupungilta neljä vuotta rakennuslupaa, jotta he voisivat rakentaa lisää majoitustilaa omille sesonkityöntekiöilleen, jotta he saisivat haluamansa olosuhteet henkilökunnalleen.

– Välillä olemme joutuneet ottamaan yksityisiltä asuntoja vuokralle, jotta saamme työntekijämme majoitettua. Tämmöinen oli tämä kyseinen asuntokin. Vuokraamamme asunnot ovat tietysti eri tasoisia. Me yritämme löytää parhaat ja teemme parhaamme, että me löydämme ne.

Kukaan ei ole Rahkola-Toivasen mukaan aiemmin valittanut asuntotilanteista.

– Meillä on 55 työntekijää ja kukaan muu ei ole koskaan valittanut. Henkilökuntamme on äärimmäisen pöyristynyt tästä asiasta, koska he ovat itse tyytyväisiä, missä he ovat ja asuvat.

– Osa henkilökunnasta on hankkinut oman asunnon ja he maksavat jopa 600 euroa vuokraa kuukaudessa. Jos ei pysty tähän, niin me voidaan tarjota, mitä meidän resursseilla voidaan tarjota.

Työntekijöiden allekirjoittama salassapitosopimus on Rahkola-Toivasen mukaan lähtenyt julkisuudessa väärille radoille. Se ei koske asuntoasioita tai työsuhdeasioita, vaan niistä saa ravintoloitsijan mukaan valittaa.

– Salassapitosopimus koskee erityisesti meidän asiakkaitamme. Sopimuksella halutaan suojella meidän asiakkaitamme. Meillä käy paljon julkkiksia, poliitikkoja, kaikkia sosiaaliluokkia. Tällä sopimuksessa on haluttu vain varmistaa, että ei saa kuvata meidän asiakkaita. Ei saa lähettää 7 päivää -lehteen kuvia asikkaistamme ja tienata sillä vaikka 80 euroa.

Salassa pidettävä asia on Rahkola-Toivasen mukaan myös yrityksen reseptiikka

Hän sanoo, että salassapitosopimus on alalla yleinen käytäntö.

PAM: Salassapitoa ei tarvita

PAM taas katsoo, että lojaliteetti työnantajaa kohtaan on jo työsopimuksessa, jolloin erillisiä salassapitosopimuksia ei yleensä tarvita.

– Mitään erillisiä salassapitovelvotteita en näe tarpeelliseksi meidän aloilla. Nämä ovat suorittavia tehtäviä, Uudenmaan PAM:in aluepäällikkö Johanna Sparf sanoo.

Ravintola lupaa kuunnella

Myös Hangon Makaronitehtaan ravintolatoimenjohtajan ja yhden omistajan Tommi Aaltosen mukaan kukaan ei ole aiemmin valittanut asunnoista tai käytännöistä.

Tällä hetkellä kyseisessä asunnossa on Aaltosen mukaan neljä työntekijää, koska Ngo lähti pois.

– Siihen tulee kyllä neljä miestä lisäksi, mutta he ovat vain puolitoista viikkoa asunnossa. Eli hyvin lyhyen aikaa. Ja ulkoavaimia hankitaan kyllä lisää, jos se tulee tarpeelliseksi.

Avaimia on Tommi Aaltosen mukaan nyt kolme, ei kaksi.

Seka-asuminen on Aaltosen mukaan aivan normaalia. Myös omakotitalossa asutaan sekaisin. Samassa huoneessa on vain samaa sukupuolta.

– Kaikki ovat nuoria. Oletamme, että he sanovat, jos tulee jotain.

Onko inhimillistä, että on vain pari avainta ja viisi ihmistä?

– Jos tästä avaimesta tulee kysymyksiä työntekijöiltä, niin voidaan kysyä meidän vuokranantajalta, että onnistuuko lisäavaimien teko. Tähän mennessä ei tämmöinen asia ole tullut esille.

Aiotteko nyt teettää lisää avaimia?

– Henkilöstöpäällikkömme on nyt Hangossa ja huomenna meillä on tilaisuus asiasta henkilöstölle. Jos tulee kysymyksiä asiasta, niin ehdottomasti varmasti teetetään lisää avaimia.

Aaltonen sanoo, että Hangon "asunto-gate" ehkä vaikuttaa tulevaisuudessa asuntoasioihin. He ehkä joutuvat miettimään tarkemmin millaisia asuntoja he vuokraavat.

– Tämähän on täysin hyvä ja siisti asunto. Mutta ehkä tulevaisuudessa pitää miettiä tarkemmin.

Aaltosen mukaan Hangon Makaronitehdas ei tee kuitenkaan voittoa asunnon vuokrilla.

– Meidän pitää vuokrata asunto koko kesäksi, joten asunto on välillä myös tyhjillään. Silti siltäkin ajalta pitää maksaa kaikki vakuutukset ja muut maksut.

Lapissa asuntoihin panostetaan

Palvelualojen ammattiliiton PAM:n Uudenmaan alueen aluepäälikkö Johanna Sparfin mukaan vastaavia tapauksia ei ole tullut aiemmin Uudellamaalla kohdalle. Yleisesti ottaen sesonkityövoiman käyttö on yleisempää Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Suomen PAM:in aluepäällikkö Risto Kalliorinne vahvistaa, että heillekään ei ole tullut tietoon vastaavia tapauksia kuin Hangon tapaus.

Kalliorinne huomauttaa, että asia on silti mielenkiintoinen, erityisesti Lapin näkökulmasta, jossa kausityö on yleistä.

– Ammattiliiton puoleen ei yleensä käännytä tämmöiseissä asioissa, sillä kyse ei suoranaisesti ole työsuhteesta. Meillä ei olisi edes keinoja lähteä puolustamaan tällaisissa asioissa.

Kalliorinne tietää kuitenkin, että Pohjois-Suomen yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan työntekijöiden vaatimustaso on kohonnut.

– Lapin yrittäjät ovat kertoneet, että kausityöläiset haluavat asialliset olosuhteet. Sen takia moni yrittäjä on niihin panostanut.

– Hangon keissi ei kuulosta nykyajalta. Ei nykyaikana lähdetä mihinkään parakkiolosuhteisiin asumaan. Siskonpetimajoitus ei enää toimi nykyaikana.

– Osaavat, sitoutuneet, ammattiylpeyden omaavat ja koulutetut tyypit eivät lähde töihin, jos olosuhteet eivät ole kunnossa. Jos kausityöntekijä pettyy olosuhteisiin, se voi olla työnantajalle iso riski maineen takia, Kalliorinne sanoo.

Onko sinulla ollut vastaavia kokemuksia sesonkityössä? Voit lähettää meille sähköpostia kokemuksistasi osoitteeseen helsinki@yle.fi otsikolla "Sesonkityö".