Nuorten turvataloja, lastensuojelua, kuntoutusta – Sote-järjestöt tekevät monipuolista työtä, mutta jäävätkö ne jatkossa ilman rahaa?

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt kohtaavat vuonna 2021 uudet maakunnat ja muuttuneen arpajaislain. Ne saattavat molemmat tehdä kipeää järjestöjen rahoitukselle.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Icehearts Peltosaaren koululla
Kuntien rahoituksen varassa oleva Icehearts tekee lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla.Konsta Lattu / Yle

Ryhmä alle kouluikäisiä lapsia juoksentelee pallon perässä nurmikentällä Espoon Oittaalla. Iceheartsin kasvattaja Lotta Riksman heittäytyy maaliksi ja ottaa pallot vastaan.

Icehearts on palkittu järjestö, joka on tehnyt ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla vuodesta 1996. Sillä on 37 joukkuetta 11 paikkakunnalla, ja toiminnan piirissä on yli 600 lasta.

Kohderyhmänä ovat lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussa. He saattavat tulla esimerkiksi vähävaraisista perheistä tai kokea tunne-elämässään erityisiä haasteita. Pienten lasten ryhmässä harjoitellaan vuorovaikutusta ja uusien kavereiden kanssa toimimista.

– Samalla saadaan vähän sellaisia elämyksiä, joita ei välttämättä omien perheiden kanssa koeta, kertoo Riksman.

Iceheartsin rahoituksesta noin puolet tulee kunnilta, joiden alueella se toimii. Tämä saattaa kuitenkin muuttua sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

Tulevatko rahat jatkossa kunnilta vai maakunnilta?

Iceheartsin toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoo, että järjestössä on seurattu mielenkiinnolla, mikä on vastaavanlaisten toimintamuotojen rooli ja rahoitusmalli jatkossa.

Joillain paikkakunnilla Iceheartsin rahoitus tulee lastensuojelusta, jonka on määrä siirtyä maakunnille sote- ja maakuntauudistuksessa. Toisissa kunnissa järjestöä rahoitetaan taas esimerkiksi sivistystoimen puolelta, joka jää kuntien vastuulle uudistuksen jälkeenkin, Vartiamäki summaa.

Pahin skenaario on, että yli hallinnonalarajojen toimivat sote-järjestöt putoavat uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan rootelien väliin.

– Olen kuullut keskusteluita, joissa kaupungin edustajat sanovat, että työmme on erittäin vaikuttavaa, mutta heidänhän ei kannata sitä jatkossa rahoittaa, koska se saadaan maakunnille valtion rahoitettavaksi.

Se, kuinka paljon maakunnat näitä järjestöjä haluavat rahoittaa, on kuitenkin monin paikoin hämärän peitossa.

Icehearts ei suinkaan ole ainoa: sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on Suomessa arviolta 10 000. Joukkoon lukeutuu niin pitkäaikaissairaiden potilasyhdistyksiä, päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä yhdistyksiä, lapsi- ja perhetyötä tekeviä pumppuja kuin Suomen Punainen Ristikin. Niistä moni on vastaavanlaisen tilanteen edessä.

"Järjestöillä on todella tärkeä tehtävä"

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee torstaina selvityksen järjestöjen roolista tulevaisuuden sote-mallissa. Selvityshenkilönä toimi Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli, kun mietitään sote-uudistuksen kustannussäästöjä.

– Miljardiluokan kulusäästöjen toteuttamisessa järjestöillä on todella tärkeä tehtävä.

Järjestöillä on ollut monissa kunnissa niin sanottu täydentävä rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa: ne ovat tarjonneet esimerkiksi ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa sellaisille kohderyhmille, joita kunta ei ole omin keinoin tavoittanut.

– Sellainen maakunta, joka ei huolehdi näistä ennaltaehkäisevistä järjestötoiminnoista, sahaa omaa oksaansa, Brax summaa.

Joissain maakunnissa oksaa kuitenkin sahataan, sillä uudistukset etenevät eri tahtiin. Brax antaa kehuja esimerkiksi Satakunnalle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, mutta kaikkialla järjestöyhteistyötä ei ole ehditty miettiä juuri lainkaan. Sekä Brax että Iceheartsin Vartiamäki ovat olleet huolestuneita esimerkiksi Uudenmaan tilanteesta.

Vartiamäki haluaa olla toiveikas, mutta huoli kuntien ja maakuntien välisestä osaoptimoinnista ja ison muutoksen aiheuttamista, epätoivotuista tilanteista on silti todellinen.

– Avoimia kysymyksiä on paljon.

Veikkausvoittovaroista lähtee 40 miljoonaa euroa

Vuonna 2021 järjestöjä kohtaa toinenkin rahoitukseen liittyvä uudistus.

Sisäministeriö lähetti toissa viikolla lausuntokierrokselle esityksensä arpajaislain muuttamiseksi, ja uuden lain on tarkoitus astua voimaan syksyllä 2019. Lainsäätäjät haluavat torjua nyt entistä paremmin rahapelaamisesta syntyviä haittoja, ja yhtenä keinona tähän on esitetty täystunnistautumista – siis sitä, että pelaaminen olisi mahdollista ainoastaan tunnistautuneena.

Sisäministeriö esittää, että muut kuin Veikkauksen pelihalleissa olevat automaatit siirtyisivät täystunnistautumiseen jo vuoden 2021 alussa. Muutos kadottaa ministeriön arvion mukaan rahapelituotoista vähintään 55 miljoonaa, korkeintaan jopa 145 miljoonaa euroa.

Tuotot jaetaan kulttuuri-, nuoriso- ja sote-alan järjestöille. Sote-järjestöille lakimuutos voisi tarkoittaa alan kattojärjestön Soste ry:n arvion mukaan kutakuinkin 40 miljoonan euron leikkausta myönnettäviin avustuksiin.

Myös Icehearts saa rahaa veikkausvoittovaroista. Tällä katetaan järjestön toiminnan kehittäminen ja tukipalvelut. Toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoo kuitenkin luottavansa päätöksentekijöihin.

– Haluaisin kuitenkin uskoa, että vaikuttava, hyvä työ, joka pystytään dokumentoimaan, löytää rahoituksen.