Kuopion vaiettu salaisuus: miljardin euron rakennusalueen vesistössä muhii elohopeaa ja lyijyä – kukaan ei tiedä, mitä ne aiheuttavat tulevaisuudessa

Kuopion Neulalahden syvänteet ovat saastuneet. Silti rantaan suunnitellaan tuhansien ihmisten asuin-, työ- ja opiskelupaikkoja.

ympäristömyrkyt
Neulalahti Salattuja Myrkkyjä / Pääkuva / Mediadeski
Henry Lämsä / Mediadeski

Kallaveden Neulalahden syvänteistä on löydetty huomattavia määriä lyijyä ja elohopeaa. Vesistön pohjasedimentit ovat pahoin saastuneet. Lahden rannoille on suunniteltu koteja tuhansille ihmisille. Paikka on vajaan viiden kilometrin päässä Kuopion ydinkeskustasta.

Lyijy ja elohopea on tuotu lahteen todennäköisesti rannan läheisyydessä olleesta valtion ammuslataamosta. Räjähteissä käytettiin sytytysaineina elohopeafulminaattia ja lyijyatsidia.

Puolustusvoimien yliluutnantti Janne Aittamaan mukaan on mahdollista, että ammuslaatamo hävitti räjähteiden lisäksi niiden sytytysaineita upottamalla ne järveen. Räjähteiden ja räjähdysaineiden upottaminen vesistöön oli maan tapa vuosikymmenien ajan.

Neulalahti on myös Suomen suurin “armeijan kaatopaikka”. Neulalahteen upotettiin sotien jälkeen valtava määrä räjähteitä. Alueen puhdistus onkin Puolustusvoimien viime vuosien suurin raivaamisurakka. Pohjasta on nostettu 1990-luvulta lähtien arviolta 500 000 räjähdettä. Neulalahdesta löydetyt raskasmetallipitoisuudet ovat niin suuria, että pelkästään räjähteistä liuenneet määrät eivät selitä niitä vaan järveen on todennäköisesti kipattu niiden sytytysaineita.

Urakka jatkuu vieläkin, sillä alueelle on tehdään miljardiluokan rakennushanke. Vuoteen 2030 mennessä alueelle halutaan 7 000–8 000 asukasta, 5 000–7 000 työpaikkaa ja yli 6 000 opiskelijaa lisää. Asuntoja on suunniteltu rantaan, saareen ja veden päälle.

Näytteitä Neulalahden pohjasta on otettu useampaan otteeseen. Tulokset eivät ole olleet mairittelevia, eikä suuri yleisö ole saanut tietoa raskasmetallilöydöistä.

Kun Geologian tutkimuslaitos otti näytteitä lahdesta yli kymmenen vuotta sitten, luulivat tutkijat laitteiden menneen rikki, koska lyijyarvot olivat niin suuria.

Lyijyä ja elohopeaa tutkittaessa käytetään läjitysarvoa, joka kertoo kuinka suuria pitoisuudet saisivat olla, jos maata kasattaisiin. Neulalahdessa sekä lyijyn että elohopean arvot paukkuvat moninkertaisina.

Neulalahti salattuja myrkkyjä / mediadeski
Henry Lämsä / Mediadeski

Kuopion kaupunki, Puolustusvoimat ja ely-keskus tilasivat ulkopuoliselta yritykseltä raportin Neulalahden pohjan saastumisesta vuonna 2015. Ramboll Oy otti näytteitä 8 hehtaarin alueelta 29 kohdasta. Raportin mukaan Neulalahden pohjasta otetuista näytteistä löytyi useita haitta-aineita, jotka ylittävät kynnysarvot. Arseenia, elohopeaa, lyijyä ja sinkkiä oli niin paljon, ettei niitä sisältäviä järvenpohjamaita saisi läjittää.

Korkeimmat elohopeapitoisuudet todettiin vesialueilla, joissa vesisyvyys on välillä 6,6–16,5 m. Ranta-alueiden tutkimuspisteistä otetuissa sedimenttinäytteissä ei havaittu olennaisesti kohonneita tutkittujen haitta-aineiden pitoisuuksia. (Lähde: Tutkimusraportti Neulalahden sedimentin haitta-ainetutkimuksista, 2015.)

Kyseessä on ammustehtaan ja ammuslaatamon vanha kaatopaikka.

Samuel Hartikainen

Raportissa sanotaan, että ranta-alueilla ei tarvita erityisiä kunnostus- tai riskienhallintatoimenpiteitä. Ramboll ei nähnyt myöskään tarvetta jatkotoimille syvemmällä lahdessa, mutta muistutti raportissa alueella tehtävistä töistä.

Haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida kyseiselle vesialueelle kohdistuvissa räjähteiden raivaustöissä ja muissa mahdollisissa pohjaa häiritsevissä toimenpiteissä siten, että tarpeetonta pohjasedimentin häirintää ja liettymistä vältetään. (Lähde: Tutkimusraportti Neulalahden sedimentin haitta-ainetutkimuksista, 2015.)

Tuoreimman löydön tekivät Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkijat, jotka ottivat sedimenttinäytteitä Puolustusvoimien avustuksella talvella 2016–2017. Heidän tarkoituksenaan on selvittää siirtyvätkö pilaantuneissa sedimentissä olevat haitta-aineet mikromuoviin. Tutkijat ottivat näytteitä Neulalahdesta kahdesta paikasta, joita Puolustusvoimat eivät olleet vielä tuolloin raivanneet. Haitta-aineiden suuri määrä sedimenttinäytteissä yllätti tutkijatkin. Suurimmat lyijypitoisuudet ovat sedimentissä eli maakerrostumissa noin 15–20 senttimetrin syvyydessä.

Tutkijat kertoivat hälyttävän korkeista lyijypitoisuuksista Kuopion kaupungille ja valtion valvovalle viranomaiselle ely-keskukselle.

Viranomaisten vähäinen kiinnostus löydöistä on yllättänyt Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmän. Tutkija Samuel Hartikaisen mukaan kumpikaan taho ei kiinnostunut näytteiden tuloksista eikä tarkempia lisätietoja löydöksistä pyydetty toimittamaan.

Tutkija: Raskasmetallikerrostumat liikkuneet

Raskasmetalleja on löydetty erityisen paljon hapettomista syvänteistä. Hapettomassa tilassa ei ole pieneliöitä, joten myrkyt ovat turvassa sedimentissä. Puolustusvoimien räjähderaivauksen vuoksi järven pohjaa on kuitenkin pöllyytetty ja raskasmetallit ovat saattaneet levitä laajemmalle alueelle.

Tutkijoiden mielestä nyt olisi syytä selvittää, kuinka laajalta alueelta raskasmetalleja löytyy ja ovatko ne pohjan pöllyytyksen vuoksi levinneet entistä laajemmalle alueelle.

– Nyt kun pohjaa on häiritty, raskasmetallikerrostumat ovat varmastikin liikkuneet tai siirtyneet jopa lähemmäs rantaa. Näyttää, että raskasmetalleja on laajalla alueella Neulalahdessa, tutkija Samuel Hartikainen epäilee.

Jos raskasmetallit ovat päässeet matalampiin vesiin, ne voivat kulkeutua pieneliöihin. Niiden kautta myrkyt voivat päästä ravintoketjuun.

Suurista pitoisuuksista huolimatta kukaan tahoista ei kuitenkaan ole nostanut asiaa esille eikä esittänyt jatkotutkimuksia.

Itä-Suomen yliopiston tutkija on huolissaan tilanteesta, jota kukaan ei tunnu seuraavan.

Valtion valvova viranomainen sanoo, ettei ole mitään seurattavaa.

– Siihen ei ole katsottu olevan tarvetta. Meidän näkemys on, että eivät raskasmetallit ole liikkuneet, ely-keskuksen ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalainen toteaa.

En tiedä, kuinka tarkasti siitä on tiedotettu, että ovatko ihmiset ymmärtäneet.

Tanja Leppänen

Lappalainen sanoo, että raskasmetalleista ei ole vaaraa vesi- ja ranta-alueen käyttäjille. Raskasmetallien siivoaminen pois syvänteistä voisi aiheuttaa isompaa haittaa ympäristölle kuin se, että niiden annetaan olla järven sedimentissä. Jos raskasmetallit pysyvät syvänteissä, altistumisreittiä ympäristölle ei pitäisi olla, Lappalainen uskoo.

– Jos jotain lähdettäisiin tekemään, haitta tulisi monikymmenkertaisena. Sinällään vastustan voimakkaasti, että seurantaa tehdään vain seurannan vuoksi, Lappalainen kommentoi raskasmetallien mahdollisen liikkumisen seurantaa.

Yliopistotutkija on kuitenkin eri mieltä viranomaisen kanssa.

– Kyllä ympäristön tilaa pitäisi seurata, varsinkin kun kyseessä on ammustehtaan ja ammuslaatamon vanha kaatopaikka, jossa voi olla raskasmetallien lisäksi myös haitallisia orgaanisia yhdisteitä, Samuel Hartikainen sanoo.

Ympäristöjohtaja: Tieto on ollut avointa

Ylen tietojen mukaan ely-keskus ja Kuopion kaupunki saivat tiedon Neulalahden kovista raskasmetallijäämistä vuonna 2015. Yleisessä tiedossa Neulalahden syvänteiden saastuminen ei kuitenkaan ole ollut. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tutkijat eivät tienneet, että alueella on tehty sedimenttitutkimusta.

Kuopion kaupunki kuitenkin kiistää tiedon pimittämisen.

– Minulla on sellainen käsitys, että tieto on ihan avointa. En tiedä, kuinka tarkasti siitä on tiedotettu, ovatko ihmiset ymmärtäneet. Siellä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mitään sellaista esimerkiksi virkistyskäyttöön liittyvää välitöntä uhkaa, ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kertoo.

Tanja Leppänen
Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen sanoo, että alueella asuvien tai liikkuvien ei tarvitse huolissaan, koska kaupunki tietää myrkkyjen olemassa olosta. Ne eivät Leppäsen mukaan aiheuta välitöntä vaaraa.Toni Pitkänen / Kuopio

Puolustusvoimat ja yliopistot harkitsevat jatkotutkimuksia

Aluetta räjähteistä raivaavalla Puolustusvoimilla ei ole velvoitetta selvittää raskasmetallien leviämistä vesistössä. Yliluutnantti Janne Aittamaa kuitenkin pitää todennäköisenä, että Puolustusvoimat selvittää alueen raskasmetallipitoisuuksia Savilahden rakennusurakan jälkeen.

Neulalahden syvänteeseen tulee Kuopion yliopistollisen sairaalan jäähdytysputket. Putkisto ottaa kylmää vettä ja poistaa lämminneen veden takaisin lahteen. Purkuputken paikka on kuitenkin 5–6 metrin syvyydellä, jotta se ei sotke lahden pohjaa ja levitä raskasmetalleja pois syvänteestä.

– Kuopion Energia seuraa vedenlaatua, Kuopion kaupungin ympäristöpäällikkö Tanja Leppänen sanoo.

Itä-Suomen yliopisto yhdessä Turun yliopiston kanssa on kiinnostunut tutkimaan, voivatko raskasmetallit kiinnittyä muoviin ja sitä kautta päätyä ravintoketjuun.

Tutkija Samuel Hartikainen kertoo, että esimerkiksi Varkauden Huruslahdessa ja Turun saaristossa vesistöjen sedimenteissä on tributyylitinaa. Vaikka tina on vesistön pohjassa, se on kuitenkin levinnyt ravintoketjuun. Tributyylitinaa on löydetty muun muassa lintujen munista ja lepakoista. On mahdollista, että lyijy ja elohopea leviävät samoin ravintoketjussa.

Yliopistot aikovat ottaa ensi talvena näytteitä Neulalahdesta saadakseen selville, ovatko raskasmetalleja sisältäneet sedimenttikerrokset hajonneet ja levinneet vesistössä tai päätyneet ravintoketjuun.